Toiminnantarkastajan on oltava riippumaton

8.1.2016

Monessa pienessä taloyhtiössä valitaan tilintarkastajan sijasta toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastaja vastaa vanhan asunto-osakeyhtiölain aikaista maallikkotilintarkastajaa, ja toiminnantarkastajaksi voidaankin siten valita taloyhtiön osakas. Pienissä yhtiöissä on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnantarkastajan riippumattomuuteen eli kykyyn esittää käsitys taloyhtiön asioista ulkopuolisista tekijöistä riippumatta.

Asunto-osakeyhtiölaissa todetaan, että toiminnantarkastajalla on oltava tehtäväänsä lain listauksen mukainen kelpoisuus ja lisäksi toiminnantarkastajan on oltava riippumaton. Mikäli riippumattomuus olennaisilta osin puuttuu, on toiminnantarkastajan kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.

Riippumattomuustilanteita ei ole lueteltu laissa, mutta ohjenuorana voidaan pitää, että riippumattomuutta arvioidaan ulkopuolisen henkilön silmin – eli miten ulkopuolinen näkee tilanteen. Mikäli toiminnantarkastaja tarkastamallaan tilikaudella esimerkiksi toimii hallituksen jäsenenä edes osan tilikaudesta eli joutuu tarkastamaan omaa toimintaansa, on läheisessä suhteessa yhtiön johtohenkilöön tai omistaa yksin tai lähipiirinsä kanssa enemmistön tarkastettavan yhtiön osakkeista, ei hän voi toimia toiminnantarkastajana. 

Toiminnantarkastajan tulisi ensisijaisesti itse huomata puutteensa riippumattomuudessa ja kieltäytyä tehtävästä tai erota tehtävästään. Mikäli toiminnantarkastaja ei eroa tehtävästään, on hallituksen kutsuttava koolle yhtiökokous päättämään toiminnantarkastajan erottamisesta. Toiminnantarkastajan sijaan tulee tällöin sijainen jos sellainen on valittu, tai yhtiökokouksen on valittava uusi toiminnantarkastaja. Mikäli talon sisältä ei löydy riippumatonta henkilöä, on mahdollista valita tehtävään ulkopuolinen henkilö.