Hallitus - muista päätöksenteko

14.8.2020

Kiinteistöliiton lakineuvonnassa nousee säännöllisesti esiin, että joissain taloyhtiöissä hallitus toimii aktiivisesti ilman, että asioista tehdään päätöksiä. Isännöitsijää vaihdetaan, osakasmuutostöitä luvitetaan tai yhtiön piha-alueen käyttöä ohjataan hallituksen nimissä ilman, että hallitus kokoontuu tekemään päätöksiä. Hallituksen nimissä tapahtuva toiminta voi jopa tulla joillekin hallituksen jäsenille täytenä yllätyksenä.

Vaikka ketterän toiminnan kulttuurissa on paljon hyvää, kannattaa tiedostaa, että hallitustyöskentelyn lähtökohta asunto-osakeyhtiölaissa on toisenlainen. Hallitus on toimielin, joka päättää toimivaltaansa kuuluvista asioista ja toimii omien taikka hallitusta sitovien yhtiökokouksen päätösten pohjalta. Vain kiireellisissä hätätilanteissa toiminta menee päätöksenteon edelle ja tällöinkin vain välttämättömien vahingonrajaustoimien osalta.

Hallitus tekee päätöksensä hallituksen kokouksissa. Kokoontumismuodon kukin hallitus päättää ja kokouksia voidaankin pitää perinteisen nokikkaisen kokoustelun lisäksi puhelin-, sähköposti- taikka videoneuvottelumuodossa. Tärkeää on, että hallitus työskentelee tavalla, joka on kaikille hallituksen jäsenille mahdollinen.

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on johtaa hallituksen työskentelyä. Puheenjohtaja vastaa siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen tai isännöitsijä sitä vaatii. Jos puheenjohtaja ei syystä tai toisesta kutsu kokousta koolle tai on estynyt, on ensinnäkin isännöitsijällä oikeus toimittaa kutsu kokoukseen. Myös hallituksen jäsenellä on oikeus kutsun toimittamiseen, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä hyväksyy koolle kutsumisen.

Ideaalitapauksessa koko hallitus sitoutuu päätökseen eli päätös on yksimielinen. Aina yksimielisyyteen ei kuitenkaan päästä, vaan joudutaan äänestämään. Hallitus tekee päätökset enemmistöpäätöksin ja hallituksessa kullakin varsinaisella hallituksen jäsenellä on yksi ääni. Jos äänestyksessä tulee tasatilanne, asiakysymyksissä hallituksen puheenjohtajan kanta ratkaisee. Jos kyseessä on puheenjohtajan vaali, arpa ratkaisee.

Hallituksen jäsenen, joka ei halua sitoutua enemmistöpäätökseen, kannattaa jättää eriävä mielipide asiaa käsiteltäessä ja pyytää sen kirjaamista pöytäkirjaan. Eriävää mielipidettä ei tarvitse perustella. Eriävän mielipiteen jättänyt ei lähtökohtaisesti vastaa päätökseen mahdollisesti liittyvistä vastuista.