Päätöksenteko pienessä taloyhtiössä

27.4.2026

Neuvontaamme tulee aika ajoin kysymyksiä päätöksenteosta pienessä taloyhtiössä. Kysymykseen on helppo vastata siinä mielessä, että asunto-osakeyhtiölakia sovelletaan samalla lailla kaikenkokoisiin taloyhtiöihin kahden huoneiston paritalosta useamman sata huoneistoa käsittäviin yhtiöihin.

Pienen yhtiön etuna joustavuus päätöksenteossa

Asunto-osakeyhtiölaki mahdollistaa osakkeenomistajien päätöksenteon myös yhtiökokousta pitämättä, kunhan taloyhtiön kaikki osakkaat ovat asiasta yksimielisiä. Tämä vaihtoehto voi etenkin pienemmissä taloyhtiöissä tuoda päätöksentekoon joustavuutta, kun yhtiökokouskutsuja ei tarvitse lähettää ja päätös voidaan tehdä nopeallakin aikataululla. Päätöksenteko yhtiökokousta pitämättä edellyttää yksimielisyyttä niin siitä, että asiasta päätetään yhtiökokousta pitämättä kuin varsinaisen päätöksen sisällöstä. Näin tehty päätös on lain mukaan kirjattava, päivättävä, numeroitava ja allekirjoitettava. Jos taloyhtiössä on useampia kuin yksi osakkeenomistaja, vähintään kahden heistä on lain mukaan allekirjoitettava päätös. Yksimielisyyden osoittamiseksi on kuitenkin suositeltavaa, että kaikki taloyhtiön osakkaat allekirjoittavat päätöksen.

Lakisääteisistä velvollisuuksista kuitenkin aina huolehdittava

Taloyhtiön osakkaat voivat sopia asioista keskenään varsin laajastikin, ollessaan asiasta yksimielisiä. Kaikesta ei kuitenkaan voida sopia laista poikkeavasti osakkaiden yksimielisellä päätökselläkään tai yhtiöjärjestysmääräyksin. Tiettyjen lakisääteisten velvollisuuksien täyttämisestä on aina huolehdittava. Jokaisen asunto-osakeyhtiön on esimerkiksi vuosittain laadittava tilinpäätös ja pidettävä varsinainen yhtiökokous. Asunto-osakeyhtiössä on myös aina oltava hallitus.

Päätöksenteko voi joskus osoittautua hankalaksi

Vaikka pienen taloyhtiön vahvuus voi olla asioista päättäminen jouhevasti ja yksimielisesti, voi vastaan tulla tilanne, että päätöksiä muutaman osakkaan taloyhtiössä ei saadakaan tehdyksi erimielisyyksien vuoksi. Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokouksen äänestyksen päätyessä tasatilanteeseen ratkaisee yhtiökokouksen puheenjohtajan kanta muissa asioissa, kuin henkilövaalissa, joka ratkaistaan arvalla. Jos vastakkaista mieltä olevilla osakkailla on saman verran ääniä, voidaan olla tilanteessa, jossa edes puheenjohtajaa ei saada valittua eikä päätöstä tehtyä, jos yhteisymmärrykseen ei päästä. Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole säännöksiä tämäntyyppisen tilanteen ratkaisemiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole peruste esim. jonkin tarpeellisen korjauksen tekemättä jättämiselle. Viime kädessä kiistat ratkotaan tuomioistuimessa, minkä en usko olevan kenenkään etu. Suosittelenkin olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä asiantuntijoihin, jo ennen kuin tilanne kriisiytyy. Myös sovitteluapua on saatavilla esimerkiksi Asumisrauhan keskukselta.