Hallitukselle valtuudet periä ylimääräistä vastiketta

2.4.2024

Keväisin eletään taloyhtiöiden yhtiökokousten kulta-aikaa. Yhtiökokouksessa tehdään asunto-osakeyhtiön tärkeimmät päätökset koskien esim. isoimpia remontteja, hallituksen valintaa ja osakkeenomistajilta perittävää yhtiövastiketta.

Taloyhtiöiden menot kasvavat, ja paine nostaa yhtiövastikkeita on suuri. Silti voi olla tietyissä tilanteissa jopa haastavaa perustella osakkeenomistajille yhtiökokouksessa tarvetta nostaa yhtiövastikkeita. Vastiketason perustana olisikin hyvä tavoitella noin 3–4 kuukauden hoitovastiketason määräistä puskuria.

Budjetoimattomia yllätyksiä tulee, ja korot vaihtelevat jatkuvasti. Miten taloyhtiöissä voitaisiin varautua tähän vastikkeiden osalta? Mitä hallitus voi tehdä, mikäli näyttää siltä, ettei yhtiökokouksessa päätetty vastiketaso riitäkään kattamaan yhtiön menoja? Tällöin ei lähtökohtaisesti auta muu, kuin kutsua ylimääräinen yhtiökokous koolle päättämään vastikkeiden nostamisesta sellaiselle tasolle, että menot saadaan katettua.

Ylimääräisen yhtiökokouksen järjestäminen edellä kuvattua tilannetta varten voi joissain tilanteissa tuntua taloyhtiöissä turhalta menoerältä ja ajankäytöltä, jos mitään muita yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita ei ns. ole pöydällä. Akuutissa tilanteessa ylimääräinen yhtiökokous voi olla myös hidas keino vaikuttaa asiaan. Mediassa on nyt alkukevään aikana suositeltu varautumaan vastikkeiden muutospaineisiin esimerkiksi valtuuttamalla hallitus muuttamaan yhtiövastiketta kesken yhtiökokouskauden.

Avointa valtuutusta yhtiövastikkeen muuttamiseksi ei hallitukselle voida kuitenkaan antaa, sillä vastikkeen suuruudesta päättäminen kuuluu pääsääntöisesti yhtiökokoukselle. Hallitukselle voidaan kuitenkin antaa yhtiökokouksen päätöksellä tiettyä pelivaraa vastikkeisiin liittyen, kunhan tämä pelivara yksilöidään riittävän tarkasti. Hoitovastikkeen osalta voidaan tehdä esimerkiksi päätös, jolla yhtiön hallitus valtuutetaan perimään tarvittaessa 1–2 ylimääräistä hoitovastiketta toimikautensa aikana. Pääomavastikkeen osalta on suositeltavaa rajata hallituksen valtuuksia vielä tarkemmin. Tällainen rajaus olisi Kiinteistöliiton näkemyksen mukaan esimerkiksi sellainen, että hallituksen valtuutus muuttaa perittävää pääomavastiketta sidotaan korkotason muutoksiin yksilöimällä korontarkistuspäivät ja korkokanta, johon kyseinen laina on sidottu. Hallitus voi tällöin tarvittaessa korottaa pääomavastiketta yhtiön lainan koron nousua vastaavalla määrällä.

Jotta ylimääräisiä vastikkeita ei tarvitsisi periä, on erittäin suositeltavaa määritellä vastiketaso jo alun alkaen sellaiseksi, että sillä voidaan realistisesti kattaa yhtiön kulut ja jättää vielä vähän puskuriakin yllätyksiä varten. Kädestä suuhun elämällä koetellaan pitkällä juoksulla taloyhtiön maksukykyä ja reagointimahdollisuutta yllättäviin kuluihin.