Käräjäoikeuden tuore kunnianloukkaustuomio puhututtaa Kiinteistöliiton lakimiehiä kahvipöydässä

7.2.2014

Asunto-osakeyhtiön hallituksen jäseniä ja osakkeenomistajia kiinnostaa kovasti muun ohella kysymys siitä, minkälaisia rajoitteita yhtiön yksittäisen osakkeenomistajan tietojen keräämiseen, käsittelyyn ja luovuttamiseen asunto-osakeyhtiöissä on. Tällä viikolla asiaan saatiin hieman valaistusta, kun Vantaan käräjäoikeus arvioi antamassaan ratkaisussa tietojen käsittelyn sallittuisuutta hallituksen kokouspöytäkirjoja koskeneessa asiassa.

Asunto-osakeyhtiölakiinhan ei sisälly nimenomaisia säännöksiä osakkeenomistajan yksityisyyden suojasta hallituksen tai yhtiökokouksen pöytäkirjamerkintöihin liittyen. Tulkintoja aiheesta onkin tehtävä kaikkia elämänaloja yleislainsäädäntönä koskevasta tietosuojalainsäädännöstä ja sen esitöistä. Toisaalta rikoslain yksityisyyden suojaa koskevat yleiset rangaistussäännökset rajaavat tulkintoja, joita asunto-osakeyhtiössä tällä sallitun ja kielletyn "harmaan alueella" voidaan tehdä. Asunto-osakeyhtiömaailmassa tulkintoja yleislainsäädännön perusteella on kuitenkin vaikea tehdä, koska asunto-osakeyhtiöön liittyy monia sellaisia erityispiirteitä, jotka vaikeuttavat yleisten tietosuoja- ja rikossäännösten tulkintaa. Nimenomaisten asunto-osakeyhtiötä koskevien lakipykälien puuttuessa tuomioistuimen tulkinnat aiheesta ovatkin aina tervetulleita "ankkureita" kiinteistöjuristeille kiellettyjen ja sallittujen menettelyiden rajaa hahmoteltaessa. Tällä kertaa tuomioistuimen ratkaisun sisältö meinasi kuitenkin saada ainakin allekirjoittaneen hörppäämään kahvit väärään kurkkuun.

Vantaan käräjäoikeus tuomitsi nimittäin tuoreessa ratkaisussaan asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenet kunnianloukkauksesta sakkorangaistukseen hallituksen kokouspöytäkirjaan huolimattomasti tehtyjen sanavalintojen perusteella tapauksessa, jossa hallitus oli päättänyt antaa yhtiön osakkaalle hallintaanottovaroituksen osakkaan viettämän häiritsevän elämän vuoksi. Omituista tapauksessa on se, että hallintaanottovaroituksen antamiselle on sisänsä vaikuttanut olevan selvät perusteet, mutta hallitus on vain kirjannut pöytäkirjaansa päätöksen perusteet käräjäoikeuden mielestä hutiloiden ja varmistamatta riittävästi muilta osakkeenomistajilta saatujen häiriövalitusten ja adressin sisältöä ja merkitystä. Käräjäoikeuden mukaan huolimattomasti tehty pöytäkirjamerkintä oli omiaan aiheuttamaan varoitettavalle osakkeenomistajalle vahinkoa tai kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa (RL 24:9).

Kiinteistöliiton tietojen mukaan asian käsittelyä tullaan jatkamaan hovioikeudessa, sillä tuomitut hallituksen jäsenet lienevät vähintäänkin yhtä yllättyneitä tuomiostaan kuin Kiinteistöliiton lakitiimin väki.