Taloyhtiöiden rahoitus ja talous koronan varjossa

17.3.2020

Taloyhtiöiden rahoitushaasteet lehahtivat isoon keskusteluun menneenä vuonna, ja vuodenvaihteen molemmin puolin asiaa käsiteltiin isona teemana päivittäin. Korona-kriisin takia asia on jäänyt taka-alalle, mutta on tärkeää tarkastella, mitä taloyhtiöiden rahoitushaasteiden taklaamiseksi on tehtävissä.

Virusuhka ja sen seurausvaikutukset eivät tietenkään ainakaan paranna taloyhtiöiden rahoituksen saatavuutta eivätkä myöskään taloustilannetta. Käytännössä haastetaso jonkin verran entisestään nousee, mikä koskee taloyhtiöitä, mutta myös rahoitusalaa ja valtiota.

Järjestäytyminen ja hyvät käytänteet valttia, satoi tai paistoi

Ensin lyhyesti uusista taloyhtiöistä. Korona-viruksesta riippumatta taloyhtiöiden on järjestäydyttävä vahvasti, ja kiinteistönpitoon on kaikilla tasoilla otettava mahdollisimman ammattimainen ote, ja tämä tarkoittaa myös asennetta. Aivan uusien yhtiöiden ensimmäisiä tärkeitä toimia hallinnon järjestäytymisen jälkeen on varmistaa ja johtaa rakennusaikaisten tarkastusten ja reklamaatioiden läpivienti. Samaan aikaan on järjestäydyttävä myös taloyhtiön talouden puolella. Talousasioissa talouden ja maksuliikkeen seuranta sekä vastikkeiden ja vuokrien valvonta pitää järjestää asianmukaisesti. Pystyvä isännöinti on tärkeä kulmakivi.

Maksuliikenteen ja taloyhtiön talouden seuranta on oltava asianmukaista kaikissa yhtiöissä. Kun reaalitalouden puolella kyyti on kylmää, rahaliikenne ja maksukyky voivat taloudessa joutua koetukselle. Yritysten markkinoiden äkilliset supistumiset, työllisyyshaasteet ja kotitalouksien palkkojen virta saavat siipeensä. Taloyhtiö saa rahansa osakkaiden vastikkeista ja vuokralaisten vuokrista. Taloyhtiön on pidettävä huolta näistä. Hallituksen ja isännöinnin kesken on sovittava käytänteistä ja keskinäisistä roolituksista. Yhtiökokouksessa on syytä päättää sopivasta kassapuskurista, joka monesti asettuu suosituksissa 2 – 3 kuukauden kokoiseksi. Taloyhtiöiden ostopalveluiden johtaminen on oma asiansa.

Joka tapauksessa on varmaa, että korona-kriisin aikana kaikilla tasoilla joudutaan improvisoimaan tapahtumien vyöryn mukana. Kuten musiikissakin, improvisointi onnistuu sitä helpommin, mitä paremmin perusasiat hallitaan.

Korjaushankkeiden rahoituksessa paljon muistettavaa

Vanhemmissa yhtiöissä, joissa korjaushankkeita on tulossa, suunnitelmallisuuden nosto keskiöön on avainasia. Tätä on toitotettu aina, mutta viimeistään nyt on havaittavissa, että tämän asian huono hoito kostautuu. Korjaukset eivät mene odotusten mukaisesti, ja vähintään rahoituksessa suksi ei luista.

Käynnissä olevien hankkeiden toteutuminen on varmistettava kaikin mahdollisin tavoin, ja hankkeen rahoituksen varmistumiseen on paneuduttava huolella. Tällöin neuvottelut pankin kanssa ovat välttämättömiä. Yhtiön sisällä on syytä neuvotella ja pohtia, onko osakkailla halukkuutta laittaa osakassuorituksia jo ennen lainanhakua. Lisäksi voi pohtia hankkeen koon supistamista sekä hankkeiden pidempää asettelua tuleville vuosille.

Jotta yllä kuvatut haasteet eivät toteutuisi tulevissa korjaushankkeissa, rahoitus on otettava suunnitteluun alusta alkaen. Taloyhtiön dokumentaatio on oltava kunnossa.

Myös julkisen vallan käsissä monia mahdollisuuksia

Valtion on laitettava asuintalovaraus ajan tasalle. Tästä on Kiinteistöliitto tehnyt omat ehdotuksensa. Tämän lisäksi valtion korjauslainojen täytetakaus on herätettävä henkiin. Nämä molemmat ovat esimerkkejä, joilla voidaan tukea välttämättömien korjausten toteutumista. Ne eivät ole mitään taikasauvoja, mutta välttämätön osa kokonaisuutta, jolla varmistetaan kiinteistökannan kuntoa ja asuntomarkkinoiden tarjontaa pidemmässä juoksussa. Korjaustarvetta on jo normi-taloyhtiöissä reilut kolme miljardia vuodessa, ja tässä epäonnistuminen olisi paljon enemmän kuin vain tekninen tai taloudellinen mahalasku.

Entä lyhyt aikaväli? Mikäli valtio harkitsee toimenpiteitä elvytyspakettien muodossa, taloyhtiöt ja koko kiinteistö- ja rakennusala ovat osoittautuneet erittäin käyttökelpoisiksi kanaviksi saavuttaa hyviä tuloksia. Kanava on valmiina Aran muodossa, ja se on koeteltu ja toimiva. Rakentaminen ja erityisesti korjausrakentaminen on erittäin työllistävää toimintaa. Heti finanssikriisin jälkeen, ja seuraavaksi eurokriisin aikoihin, korjausavustuksia jaettiin tavanomaista enemmän elvytysmielessä. Samaa lääkettä voisi määrätä myös nyt.