Kiinteistöveroon isot korotukset hallitusohjelmassa

29.6.2023

Neljä puolueen hallitusohjelmaneuvottelut päättyivät hallitusohjelmapaperin julkistamiseen 16. kesäkuuta. Kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta sisällössä on paljon välttämätöntä ja hyvää, toki arvioon vaikuttaa myös se, mikä rooli tarkastelijalla alalla on. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kriittisellä silmällä kiinteistöveron näkymää.

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa on kaksi kiinteistöveroa koskevaa merkittävää kirjausta. Niistä akuutimmaksi on tulkittava kirjaus nostaa tontin kiinteistöveroprosentin (yleinen kiinteistöveroprosentti) alarajaa nykyisestä 0,93 prosentista 1,30 prosenttiin. Mitä tämä tarkoittaa konkreettisesti? Ensinnäkin tämä koskee suurta leijonanosaa kaikista kunnistamme. Vain 48 kunnassa runsaasta 300 on vuonna 2023 yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30 % tai enemmän. Toisin sanoen kaikkien muiden olisi korotettava veroprosenttiaan muutoksen tullessa voimaan. Tämä koskisi siten leijonanosaa Suomen kiinteistöverovelvollisista ja väestöstä.

Veroprosentin korotus alarajalla tarkoittaa 40 prosentin tontin kiinteistöveron kiristystä ao. kunnissa. Euroilla mitattuna kaikkein suurin korotus tulisi Helsinkiin, sillä tonttien verotusarvot ovat Helsingissä kaikkein korkeimmat. Muut suuret kaupungit tulevat heti perässä. Toisessa ääripäässä ovat taas kunnat, joiden sisällä tontit ovat lähes ilmaisia. Myös taloyhtiöiden kiinteistöveron kokonaismuutos (tontti + rakennus) tulee olemaan suurin Helsingissä, noin 29 prosenttia Kiinteistöliiton Indeksitalo-mallilla laskien. Helsingin laitakaupunkialueilla kasvu ei ole ihan tuota luokkaa, mutta kaikkein kalleimmilla alueilla vielä tätäkin enemmän, yli 30 prosenttia.

Paljonko tämä tarkoittaa euroissa? Indeksitalo-mallilla laskien Helsingissä noin 24 snt/m2/kk, joka tekee 90-neliöisessä perheasunnossa runsaat 21 euroa kuukaudessa, ja 255 euroa vuodessa. Kun tämän kääntää hoitokulujen kokonaisuutta vasten, helsinkiläisen kerrostaloyhtiön kulut kasvavat noin kolme prosenttia nykytasoltaan. Tämän yksittäisen kuluerän nousuvaikutus on suuri ottaen huomioon sen, että tilastojen perusteella kiinteistön ylläpitokustannukset ovat nousseet viimeisen kolmen vuoden aikana Helsingin kohdalla noin kolmanneksen verran, eikä kaikkea välttämättä vielä ole nähty.

Hallitusohjelmamuutoksen päälle on tulossa vielä toinenkin kiinteistöveroa koskeva nousupaine ensi vuodelle, nimittäin rakennuksen verotusarvon yleinen korotus rakennuskustannusten muutoksen perusteella. Tämän muutoksen suuruus tiedetään käytännössä heinäkuun puolivälissä, kun kesäkuun rakennuskustannusten tilasto on julkaistu. Suuruusluokaksi voi ennustella 3–4 prosenttia, kuluvan vuoden noin 9 prosentin nousun päälle.

Orpon hallitus jatkaa monien edellisten hallitusten tiellä kiinteistöveron verotusarvojen uudistusyrityksissä. Hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa kiinteistöverotuksen uudistus, jolla korjattaisiin kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytymisen toisistaan. Uudistuksen sanotaan toteutettavan pitkillä siirtymäajoilla. Ja kiinteistöveron muutokset ovat kohtuullisia kiinteistön omistajille (sivu 14).

Mitä tuo ”arvojen eriytymisen korjaaminen” sitten tarkoittaa? Suuressa valtaosassa kuntia verotusarvot ovat olleet pitkään laskevalla uralla. Ja mikäli kunta on aikeissa kerätä nykyisen tuoton kiinteistöverolla, veroprosentteja on niissä korotettava verotusarvojen rukkauksen jälkeen (ellei sitten vaikkapa uusien voimaloiden kiinteistöverotuotot paikkaa kehitystä). Kasvavissa kaupungeissa taas verotusarvot tulevat nousemaan merkittävästi erityisesti keskusta-alueilla, mutta näiden ulkopuolella löytynee sekä laskevia paikallaan pysyviä että lievästi nousevia verotusarvoja. Lopullinen muutos maksetuissa euroissa riippuu yksittäisen taloyhtiön tasolla siitä, mikä on veroprosenttien kohtalo tämän mahdollisesti tulevan uudistuksen jälkeen. Mutta jos lähtökohdaksi otetaan yllä kuvattu 40 prosentin tonttien kiinteistöverotuksen kiristys, on helppo ennakoida mihin suuntaan verotuksen purevuus on kehittymässä.

Kiinteistöliitto seuraa uudistus- ja budjettiesityksiä tarkasti, ja osallistuu loppukesän ja syksyn aikana keskusteluun tarjoamalla myös laskenta-arvioita kiinteistöveroa ja asumismenoja koskien. Kiinteistöveron muutokset koskevat sekä omistus- että vuokra-asumista. Asumis- ja energiamenojen osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista on kiipeämässä jo 30 prosentin rajan yli. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet vuoden 2020 alusta vain noin yhdeksän prosenttia, ja palkkojen nyt menossa olevat korotukset parantavat talousasemaa varsin hitaasti. Siksikin joka ikinen asumiskustannuksiin vaikuttava päätös on arvioitava huolellisesti.