Eduskuntavaalit 2023: Rakennuskannan kasvavat korjaustarpeet – mitä päättäjät voivat tehdä?

22.11.2022

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on jopa noin 480 miljardia euroa. Tämä on keskeinen osa kansallisvarallisuutta. Asuinrakennusten kerrosalasta omakoti- ja paritalot muodostavat yli puolet, kerrostalot reilun kolmasosan, ja rivitalot noin 10 prosenttia. Pellervon taloustutkimuksen ja Tampereen yliopiston tutkimus ”Asuinrakennusten korjaustarve 2020–2050” kertoo selkeästi Suomen asuinrakennuskannan tulevien vuosikymmenten korjausten näkymästä.

Tutkimuksen tulosten perusteella Suomen asuinrakennusten tekninen korjaustarve on tulevina vuosikymmeninä keskimäärin 7,8 miljardia euroa vuodessa. Tästä koko Suomessa arviolta 95 prosenttia on taloudellisesti perusteltua. Kaikille asuinrakennuksille ei ole kaikilla alueilla kysyntää, joten täysimittaiselle korjaamiselle ei ole edellytyksiä. Kaikkein eniten väestöä ennusteiden mukaan menettävillä alueilla 85 prosenttia korjaustarpeesta on näillä näkymin taloudellisesti järkevää korjata.

Sodan seurauksena myös korjaushaasteen kasvu

On huomattava, että mikäli koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aiheuttama rakennuskustannusten noin 15 prosentin nousupiikki ei sula, asuinrakennusten korjaamista on entistä raskaampi rahoittaa - elleivät jotkin muut tekijät kumoa rakennuskustannusten viimeaikaista nousua.

Talouden pitkät ennusteet eivät kuitenkaan toteudu automaattisesti. Monet ulkoiset tai sisäiset kehityskulut vaikuttavat toteutuvaan kehitykseen. Osaan muutoksista joudutaan vain sopeutumaan.

Poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa moneen rakentamisen kannalta keskeiseen asiaan. Esimerkiksi korjausten tarpeeseen, korjausten kustannuspaineisiin, korjausten toteutumistodennäköisyyteen, korjausten rahoitusmahdollisuuksiin, asuinrakennusten energiatehokkuuteen, ja omaisuuden arvokehitykseen. Myös väestöennusteet ovat epävarmoja, ja kehitykseen voidaan vaikuttaa. Unohtaa ei sovi myöskään muita asumiseen ja asumiskustannuksiin vaikuttavia asioita.

Rahoitusinstrumenttien valuviat laitettava vihdoin kuntoon

Se, että leijonanosa teknisestä korjaustarpeesta näyttää taloudellisesti järkeviltä, ei tarkoita sitä, että korjaukset myös toteutuisivat. Korjaukset vaativat rahoituksen. Se tulee käytännössä omistajilta, rahoituslaitoksilta ja julkisen vallan kautta.

Yksi taloyhtiöiden ja talonomistajien erikoishaaste ovat alueet, joissa taloyhtiöiden arvot ovat korjausten kustannuksiin nähden matalia. Näitäkin varten olisi periaatteessa Aran lainojen täytetakaus, mutta järjestelmä ei ole toiminut. Se on vihdoinkin laitettava kuntoon tulevalla vaalikaudella. Vaalikaudella 2019–2023 täytetakaussäädöksiin alettiin ideoida vain lisää monimutkaistavia piirteitä, mikä toteutuessaan vain vaikeuttaisi perusasetelmaa. Tulevalla vaalikaudella katsantoa on yksinkertaistettava, jotta rahoitus virtaisi paremmin korjaamiseen.

Taloyhtiöiden omistajien ennakkovarautumista ja siihen liittyviä verotuksellisia instrumentteja pitää myös parantaa, sillä korjaamisen kustannukset ovat nousseet rajusti koronan ja sodan myötä.

Taloyhtiön remonttikustannuksiin varautumiseen tarkoitettu asuintalovaraus on jäänyt auttamatta jälkeen kustannuskehityksestä. Esitykset asuintalovarauksen kuntoon laittamisesta ovat olleet olemassa jo vuosia, niihin vain ei ole tartuttu. Kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen onkin vihdoin tartuttava toimeen. Parannusesitysten mukaisesti toimimalla kaikkien osapuolten (taloyhtiöt, asukkaat, kunnat ja valtio) hyöty paranee, miksi siis jättäisimme asiat hoitamatta?

Sääntelyn tulee olla tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta

Tulevan hallituksen ensimetreillä on otettava vahvasti haltuun neuvottelut EU:n Ilmastopaketin loppusuorasta, ja sen jälkeen asioiden vaatimien kansallisten säädösten valmistelusta. Korjaaminen ja energiahankkeet on mahdollista toteuttaa vain niissä tapauksissa, joissa hankkeet ovat taloudellisesti, teknisesti ja toiminnallisesti perusteltuja. Päästöt vähenevät korjaushankkeiden kautta vain silloin, kun korjaukset on mahdollista toteuttaa.

Lue lisää Asuinrakennusten korjaustarve 2020–2050

Blogi on osa Kiinteistöliiton eduskuntavaalit 2023 -sarjaa. Kiinteistöliitto on suomalaisten taloyhtiöiden edunvalvoja. Kirjoituksissa nostetaan ja avataan suomalaisten taloyhtiöiden kannalta keskeisiä teemoja, joista päätetään eduskunnassa.

Ennakkoäänestys kotimaassa: 22.–28.3.2023
Ennakkoäänestys ulkomailla: 22.–25.3.2023
Vaalipäivä: 2.4.2023