Eduskuntavaalit 2023: Asumismenojen hillinnän oltava tulevan hallituksen työlistan kärjessä

10.2.2023

Tulevan hallituskauden haasteet ovat kaikin tavoin mittavia. Julkistalouden ohella kotitalouksien tulojen ja menojen tasapainotus on polttava asia. Asumismenot kasvavat koronakriisin ja Venäjän aloittaman sotimisen seurauksena koko kotitaloussektorilla jopa 20 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2023. Samaan aikaan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat tuskin puoliakaan tästä. Asumis- ja energiamenojen osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista puhkaisee jo 30 prosentin rajan.

Tulevan hallituksen on omin toimenpitein pyrittävä luomaan edellytyksiä sille, että energiamarkkinoillamme kohtuullisen hintaista energiaa riittää ja kilpailukin toimii. Tämä leikkaisi kotitalouksien ja yritysten energiakustannuksia kriisin jälkeen.

Asumismenojen lisäksi kotitalouksien haasteita ovat lisänneet elintarvikkeiden ja liikkumisen voimakas kallistuminen vuosina 2021–2022. Kuluttajahintaindeksi nousi kahdessa vuodessa miltei 10 prosenttia, ja rakennuskustannusindeksi runsaat 15 prosenttia. Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksissä nousua oli samana aikana myös runsaat 15 prosenttia.

Tulevan hallituksen ohjelmassa kotitalouksien talousahdinko on tunnistettava isoin kirjaimin. Asumismenojen hillinnän on kuuluttava keskeisenä tavoitteena hallituksen päämääriin. Kuten myös muun kustannuskriisin hillintä. Muuten kotitalouksilta on vaikea löytää apua Suomen talouden kasvun tueksi. Tämä on keskeinen osa kansantalouden hyvää kehitystä ja julkisen talouden tasapainotusta.

Asumismenojen hillintä tarkoittaa esimerkiksi energiakustannusten hillintää. Energiaverotus on pidettävä kohtalaisena ja kannustavana. Energiapolitiikkaa on suunnattava energiatehokkuuden nostoon ja uusiutuvan energian tarjonnan lisäämiseen. Kotitalouksille on hyvä tarjota myös porkkanoita yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvien käytäntöjen viestintä ja neuvonta on erittäin tärkeää, ja siinä julkisella vallalla on avainrooli.

Samoin on pidättäydyttävä päätöksistä, jotka nostavat asumisen kustannuksia entisestään. Asumisen verotus on pidettävä ennustettavana, ja korotustarpeet on padottava. Taloyhtiöiden hoitokuluista verojen ja julkisten maksujen osuus on jo pitkään kohonnut, ja keskimäärin puhutaan jo noin 30 prosentin osuudesta.

Kiinteistöverossa edellisen hallituksen tavoite, ettei kenenkään verovelvollisen vero nouse kohtuuttomasti, toimii hyvänä ohjenuorana myös uudella hallituksella. Kiinteistövero on tuottanut kunnille kolmesta neljään prosenttia lisää vuodesta toiseen ilman merkittäviä uudistuksiakaan. Veropohja on koko ajan kasvanut. Yleisenä tavoitteena kiinteistöverossa on hyvä olla leveä veropohja kohtuullisilla sekä ennustettavilla veroprosenteilla.

Kiinteistövero on kuntien kannalta hyvä veromuoto, mutta verovelvollisten näkökulma veroa mahdollisesti uudistettaessa on syytä pitää visusti mielessä.

Blogi on osa Kiinteistöliiton eduskuntavaalit 2023 -sarjaa. Kiinteistöliitto on suomalaisten taloyhtiöiden edunvalvoja. Kirjoituksissa nostetaan ja avataan suomalaisten taloyhtiöiden kannalta keskeisiä teemoja, joista päätetään eduskunnassa.

Ennakkoäänestys kotimaassa: 22.–28.3.2023
Ennakkoäänestys ulkomailla: 22.–25.3.2023
Vaalipäivä: 2.4.2023

 Jukka Kero

Jukka Kero

Kiinteistöliiton pääekonomisti

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.