Asumiskustannuksilla kuntaa markkinoimaan?

5.4.2017

Asumisen kustannuksista melkoinen osa päätetään kunnissa: Kiinteistöliiton keräämien vertailutietojen mukaan noin puolet taloyhtiöiden kuluista on kuntakohtaisesti päätettäviä maksuja. Kuntapäättäjillä on siis noin puolet taloyhtiön euroista päätösvallassaan. On hyvä muistaa, että asumiskustannusten nousu on aina pois muusta kulutuksesta. Tämä voisi olla kunnille myös mahdollisuus.

Kuntakohtaisesti kerättävien kiinteistöverojen ja muiden maksujen osuus on hieman yli puolet taloyhtiöiden kuluista. Muut kiinteistönpitokulut ja asuntolainoihin liittyvät kuluerät eivät juuri vaihtele kunnasta toiseen. Kuntapäättäjät pystyvät siis todella vaikuttamaan asumisen kustannuksiin omassa kunnassaan, niin halutessaan tai mikäli tämä keino valitaan tieksi kohti elinvoimaisempaa kuntaa.

Paikkakuntakohtaiset erot ovat huomattavat, sillä 60 neliön asunnolle jyvitetty vuosikulu on vertailun halvimmassa kaupungissa Oulussa 1 592 euroa ja kalleimmassa kaupungissa Rovaniemellä 2 122 euroa. Erot kuntien välillä ovat huomattavat ja tätä eroa kuntapäättäjät pystyvät osaltaan kuromaan kiinni tai lisäämään. Kyse on pitkälti päätöksistä, kuten Jukka Kero aiemmassa kirjoituksessaan hyvin toi esille.

Miten kunta voisi sitten hyödyntää tätä tietä? Kyse on markkinoinnista ja erottumisesta muista lähialueiden kunnista. Edullisemmalla kustannustasolla voidaan houkutella uusia asukkaita kunnan olemassa olevaan rakennuskantaan sekä lisäämään kiinnostusta uusien rakennusten rakentamiseen.

Kunnan tulisi miettiä keinoja erottautua muista lähialueiden kunnista ja tällöin tulisi tunnistaa kohteet joihin panostaa. Kilpailukykyisillä asumiskustannuksilla kunta pystyy houkuttelemaan uusia asukkaita ja lisäämään verotulojaan ja kunnan elinvoimaisuutta. Kyse on valinnoista. On valittava, minkälainen kunta halutaan olla.

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija.