Mihin perustuen osakkailta peritään yhtiövastiketta?

15.12.2025

Vastikkeet ovat taloyhtiön tärkein rahoituslähde. Jotkut taloyhtiöt voivat omistaa myös esim. varastoja, liikehuoneistoja tai asuinhuoneistoja, joista saatavalla vuokratulolla katetaan vastikkeiden lisäksi yhtiön kuluja. Suomessa on myös kourallinen taloyhtiöitä, joissa yhtiön omistamista huoneistoista saadaan perittyä niin paljon vuokraa, ettei osakkailta tarvitse periä erikseen yhtiövastiketta.

Valtaosassa Suomen reilusta 90 000 taloyhtiöstä kulut katetaan kuitenkin pääosin osakkailta perittävältä vastikkeella. Tyypillisin osakkailta perittävä vastike on hoitovastike, jolla katetaan ns. yhtiön juoksevat kulut. Tämän lisäksi esimerkiksi peruskorjausten rahoittamiseen saatetaan periä pääomavastiketta (rahoitusvastike). Vastikkeenmaksuvelvollisuus on yksi olennaisimmista osakkaan velvollisuuksista, ja siten osakkaiden onkin syytä olla perillä siitä, millä perusteilla heiltä vastiketta peritään.

Vastikeperuste

Mistä tiedetään, että mitä vastikkeita osakkailta peritään ja mihin perustuen? Vastaus on yhtiöjärjestys. Laki edellyttää, että yhtiöjärjestyksessä määrätään yhtiövastikkeen määräämisen perusteet sekä kuka määrää vastikkeen suuruuden ja maksutavan. Vastikeperuste voidaan yhtiön perustamisvaiheessa valita varsin vapaasti, mutta tyypillisesti vastike perustuu joko huoneiston yhtiöjärjestyksessä määrättyyn pinta-alaan tai osakkeiden lukumäärään.

Yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä määriteltyyn huoneiston pinta-alaan perustuva vastike on hyvin tyypillinen, ja uusissa taloyhtiöissä ei enää oikein muuhun vastikeperusteeseen törmääkään. Pinta-alaan perustuva vastike koetaan usein oikeudenmukaiseksi, sillä suuremmat huoneistot maksavat automaattisesti enemmän vastiketta pienempiin huoneistoihin nähden. 

Toinen tyypillinen vastikeperuste on osakkeiden lukumäärä. Tähän vastikeperusteeseen törmää enemmän vanhemmissa yhtiöissä. Usein osakkeiden lukumäärä on tavalla tai toisella verrannollinen huoneistojen pinta-alaan. Joskus olen törmännyt siihenkin, että ylemmissä kerroksissa sijaitsevilla huoneistoilla on enemmän osakkeita, jolloin kyseisistä huoneistoista maksetaan enemmän vastiketta kuin vastaavista alemmissa kerroksissa sijaitsevista huoneistoista.

Eri vastikkeista voidaan periä vastiketta eri perustein. Esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä voi olla määrätty vastikkeista siten, että hoitovastike peritään huoneiston pinta-alan perusteella ja pääomavastike osakkeiden lukumäärän perusteella.

Kulutus vastikeperusteena

Vastikeperusteena voi toimia myös veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus. Kulutukseen perustuvista vastikkeista monille tutuin on vesivastike. Tällöin huoneistossa kulutetusta vedestä peritään vastike huoneistokohtaisen mittauksen perusteella, eli jokainen maksaa ns. itse kuluttamansa veden aiheuttamat kustannukset. Mikäli yhtiössä ei ole huoneistokohtaisia vesimittareita, on yhtiöjärjestyksessä usein määräys siitä, että vedestä suoritetaan vastike huoneistossa asuvien henkilöiden lukumäärän perusteella. Vesivastikemääräyksen puuttuessa kokonaan, tulee vedestä aiheutuneet kulut kattaa lähtökohtaiesesti osana hoitovastiketta.