Vastikkeiden jälkilaskennasta

27.2.2024

Kevään yhtiökokouskauden käynnistyessä saattaa olla aihetta kerrata perusasioita vastikkeiden jälkilaskennasta. Asunto-osakeyhtiöissä vastikkeiden jälkilaskenta tarkoittaa tilikauden aikana tapahtuneiden tulojen ja menojen tarkastelua ja korvamerkkaamista jälkikäteen. Käytännössä jälkilaskelmilla osoitetaan osakkeenomistajille, mitä tuloja yhtiö on tilikauden aikana saanut ja mihin kyseiset varat on käytetty, eli kyse on tietynlaisesta rahoituslaskelmasta.

Asunto-osakeyhtiölain 10 luvun 5 §:n mukaan toimintakertomuksessa on annettava tieto yhtiövastikkeen käytöstä, jos vastike voidaan periä tarkoituksiin eri perustein eli esimerkiksi yhtiön yhtiöjärjestyksessä on erilliset vastikeperusteet hoito- ja pääomavastikkeille. Käytännössä on kyse yhtiötä koskevasta tiedonantovelvoitteesta vastikkeiden perinnän toteutumisesta, joka osoitetaan vastikkeiden jälkilaskelmilla, joskin asia ilmaistaan kyseissä säännöksessä epäsuorasti.

Asunto-osakeyhtiölaki ei sellaisenaan sisällä säännöksiä vastikkeiden käytöstä annettavan selvityksen esittämistavasta, vaan ne ovat vakiintuneet kirjanpitolautakunnan kannanottojen ja asunto-osakeyhtiön taloushallinnon alan kirjallisuudessa. Tässä kirjoituksessa itse laskelmaesimerkkeihin ei mennä syvällisemmin, mutta seuraavat näkökohdat tulisi kuitenkin käydä ilmi vastikkeiden jälkilaskelmista.

Jälkilaskemien tulisi osoittaa se, että kerätyt vastikkeet on käytetty niihin tarkoituksiin, joihin ne kerätty. Tällöin jälkilaskelma osoittaa sen, että hoitovastikkeena osakkailta perityt varat on todella käytetty yhtiön hoitokuluiksi luokiteltaviin menoihin ja vastaavasti pääomavastikkeena kerätyt taas on käytetty korjauksia varten otetun lainan vuotuisiin lyhennyksiin ja rahoituskuluihin.  

Lisäksi jälkilaskelmat todentavat vastikemaksujen riittävyyden suhteessa yhtiön menoihin eli vastikemaksuja on kerätty ja peritty tilikauden aikana riittävästi suhteessa yhtiön menoihin. Jos vastikkeita on kerätty liian vähän suhteessa yhtiön menoihin, on jälkilaskelma alijäämäinen. Jos vastikkeita on kerätty liikaa suhteessa menoihin, niin laskelma on vuorostaan ylijäämäinen. Siten jälkilaskelmilla on merkitystä seuraavien vuosien talousarvioiden laadinnassa, erityisesti silloin, jos laskelmat osoittavat vastikekertymän alijäämää. Luonnollisesti vastikekertymien alijäämät tulisi kattaa nopeasti seuraavan tilikauden aikana.

Hoito- ja pääomavastikkeiden ja erillisvastikkeiden jälkilaskelmat osoittavat yhtiön rahoitusaseman tilinpäätöksen laatimishetkellä eli riittävätkö yhtiön tilinpäätöksessä esitetyt varat kyseiseltä tilikaudelta aiheutuvien lyhytaikaisten velkojen kattamiseen. Tarvittaessa tietyn vastiketyypin jälkilaskelman rahoitusaseman osoittaessa alijäämää, voidaan vastikkeen korottaminen kohdistaa oikein tietylle vastikkeelle sen vastikeperusteen mukaisesti ohjaten se oikeille osakkaille. Jälkilaskelmat turvaavat myös osakkeenomistajien välisen yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta vastikeperinnässä. Tällä varmistetaan se, että kukin osakas on velvollinen maksamaan oman yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan määräytyvän osuutensa.