Tilintarkastuksen ja toiminnantarkastuksen eroista
29.10.2024
Siinä missä nykyinen asunto-osakeyhtiölaki edellyttää 30 osakashallintaista huoneistoa suuremmilta yhtiöiltä tilintarkastajan valintaa, niin vastaavasti pienemmissä voidaan tilintarkastajan sijaan valita toiminnantarkastaja, ellei yhtiöjärjestyksen määräyksestä, muusta laista tai osakasvähemmistön vaatimuksesta muuta johdu.
Tilintarkastuksen voi suorittaa vain hyväksytty tilintarkastaja
Asunto-osakeyhtiölain mukaan tilintarkastuksen voi suorittaa vain hyväksytty tilintarkastaja. Hyväksytyllä tilintarkastajalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet HT- tai KHT-tutkinnon. Vuorostaan asunto-osakeyhtiölain mukaisen toiminnantarkastuksen suorittaa toiminnantarkastaja, joka toimii käytännössä kuten aiemman asunto-osakeyhtiölain tarkoittama maallikkotilintarkastaja.
Taloyhtiöllä voi olla yksi tai useampi toiminnantarkastaja, jotka voivat antaa halutessaan yhteisen toiminnantarkastuskertomuksen. Tilintarkastajien ja toiminnantarkastajien välistä suhdetta tarkasteltaessa on tärkeää pitää erillään se, että tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja suorittavat aina erillistä tarkastustehtäväänsä ja antavat siitä erilliset kertomuksensa. Toiminnantarkastuksen ja tilintarkastuksen välillä on useita samankaltaisia vaiheita, mutta yleisajatuksena on, että tilintarkastus on perusteellisempi ja syvemmälle yhtiön kirjanpitoon ja hallintoon ulottuva tarkastusmenettely kuin toiminnantarkastus.
Miten toiminnantarkastus eroaa tilintarkastuksesta
Toiminnantarkastus eroaa tilintarkastuksesta esimerkiksi seuraavien osa-alueiden osalta. Toiminnantarkastajalle ei ole asetettu asunto-osakeyhtiölaissa ammatillisia kelpoisuusvaatimuksia kuten laskentatoimen- ja tilintarkastuksen opintoja, alan kokemusta tai tilintarkastustutkintoa. Tämän takia kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen osalta tilintarkastus menee toiminnantarkastusta syvemmälle ja tarkastustoimintaa ohjaavat kotimaiset ja kansainväliset tilintarkastusstandardit ja normit. Toiminnantarkastuksessa tarkastellaan yleisesti sitä, vastaako kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksesta saatu yleiskuva olennaisilta osin yhtiön toimintaa ja taloudellista asemaa.
Toisena merkittävänä erona on toiminnantarkastuksen yleispiirteisyys verrattuna yksityiskohtaisesti määritettyyn tilintarkastukseen. Toiminnantarkastus palvelee ensisijaisesti yhtiön ja osakkaiden tiedonsaantitarvetta siitä, että yhtiön hallintoa on hoidettu hallituksen ja isännöitsijän toimesta huolellisesti ja asianmukaisesti lain ja yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti.
Kolmantena merkittävänä erona on toiminnantarkastajan korostunut velvoite tarkastella ja arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista yhtiössä, eli sitä että yhtiön johto tai tietty osakkeenomistaja ole saanut itselleen perusteettomia etuuksia tai suosinut itseään toisten osakkeenomistajien kustannuksella.