Syysmyrskyt ja kaatuvat puut

14.10.2024

Maailmalla tuhoa kylvävät hurrikaanit, ja Suomessakin on jo ensimmäiset syysmyräkät koettu. Myrskytuulet puhututtavat aina, etenkin silloin kun tuulet alkavat aiheuttamaan vahinkoja. Kiinteistönomistajien, eli myös taloyhtiöiden, näkökulmasta kovat tuulet voivat esimerkiksi irrottaa kattopeltejä tai muuten vaurioittaa rakennusta.

Vahingonkorvausoikeudellisten kysymysten osalta huomio keskittyy nopeasti tontilla oleviin puihin ja niiden kaatumisen aiheuttamiin vahinkoihin. Pihalla ollut puu voi pahimmassa tapauksessa kaatua kovalla tuulella asukkaan tai tämän auton päälle taikka naapurikiinteistön rakennuksen päälle. Alkujärkytyksen jälkeen herää usein kysymys: kuka maksaa?

Kiinteistönomistajan vahingonkorvausvastuuseen on tyypillisesti oikeuskäytännön kautta sovellettu ns. korostettua huolellisuusvelvollisuutta. Kyse ei ole ankarasta vastuusta, vaan vahingonkorvausvastuun muodostuminen edellyttää myös korostuneen huolellisuusvelvollisuuden osalta kiinteistönomistajan tuottamusta (=huolimattomuutta, laiminlyöntiä). Kiinteistönomistaja ei automaattisesti vastaa omistamallaan tontilla kaatuneiden puiden aiheuttamista vahingoista. Mikäli täysin terve puu kaatuu kovassa tuulessa, ei kiinteistönomistaja voi asialle mitään, eikä tällaisessa tilanteessa ole kiinteistönomistajalla tuottamusta, mikä johtaisi vahingonkorvausvastuuseen.

Välillä myrskytuulen kaatamasta puusta voidaan kaatumisen jälkeen havaita, että se ei ole enää ollut täysin terve. Tämäkään ei automaattisesti muodosta kiinteistönomistajalle vahingonkorvausvastuuta. Puiden osalta kiinteistönomistajan vastuuta on oikeuskäytännössä (esim. Helsingin HO 28.9.2006 1578/06) lähestytty ns. tavanomaisen tuottamusarvioinnin kautta. Tällöin on arvioitava, oliko puun vika ollut havaittavissa tai oliko kiinteistönomistajalla jokin muu syy epäillä vian olemassaoloa ja sitä kautta ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin vahingonvaaran estämiseksi. Mikäli vahinkoon ei olisi voitu tavallisella huolellisuudella varautua mitenkään, olisi päällisin puolin terveeltä näyttävän, mutta sisältä lahonneen puun kaatuminen onnettomuus, josta ei muodostu vahingonkorvausvastuuta kiinteistönomistajalle. Puun alle jääneen auton omistajan tulisikin tällöin hakea korvausta auton vahingoista omasta kasko-vakuutuksestaan, mikäli autolla sellainen on.

Ulkoisesti terveen näköisten puiden kaatumiset ja katkeamiset eivät lähtökohtaisesti muodosta kiinteistön omistajalle vahingonkorvausvelvollisuutta. Mikä sitten voisi olla sellainen tilanne, joka korvausvastuun muodostaa? Puun huonosta kunnosta tulisi nähdäkseni olla sellaisia todella selkeitä ulkoisia merkkejä, joiden perusteella maallikkokin pystyy tekemään johtopäätöksiä puun huonosta kunnosta. Tällaisena merkkinä voisi pitää esimerkiksi sitä, että lehtipuuhun ei tule enää lainkaan lehtiä ja oksat alkavat katkeilla kuivana pois. Mikäli kiinteistönomistaja ei tällaisessa tilanteessa ryhtyisi kartoittamaan puun kuntoa ammattilaisen toimesta ja tarvittaessa ryhtyisi puun hallittuun kaatamiseen, voisi vahingonkorvausvastuu tulla kysymykseen myrskytuulen kaataman puun aiheuttaessa vahinkoa.

Kiteytettynä loppuun voisi todeta, että tontilla olevien puiden osalta kannattaa pitää ns. silmät auki. Mikäli puun kunto alkaa mietityttää, kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen puun kunnon tarkemmaksi arvioimiseksi. Vahinkojen pelossa ei kannatta automaattisesti ryhtyä tyhjentämään koko tonttia puustosta.