Savuton Suomi 2030 – keinoja tarkastellaan jälleen

3.5.2021

Eletään kevään lämpenemisen murroshetkiä. Taloyhtiöissä elämä on laajenemassa jälleen parvekkeille ja huoneistopihoille. Pihojen kuopsutus on käynnissä – parvekkeita valmistellaan paraatikuntoon. Tämä on juuri se hetki, kun monessa taloyhtiössä havahdutaan naapurin parvekkeelta tai pihalta kulkeutuvaan tupakan savuun tai hajuun. Tupakointikieltoihin liittyvät tiedustelut ovat lisääntyneet myös Kiinteistöliiton lakineuvonnassa.

Savuttomuuden saavuttamisessa erilaiset tupakointikiellot ovat tärkeässä roolissa. Tupakointia parvekkeilla, huoneistopihoilla ja asuntojen sisäpuolellakin voidaan suitsia ensinnäkin yhtiöjärjestykseen otettavalla tupakointikiellolla. Tupakointia voidaan rajoittaa myös hakemalla tupakkalain mukaisesti esim. viranomaisen määräämä parveketupakointikielto. Tupakoinnin kieltämisen keinovalikoiman voit kerrata perehtymällä aiempaan Lakipähkinäblogiini.

Tupakointikieltokeinoja löytyy, mutta miten onnistuneina näitä keinoja voidaan pitää? Yhtiöjärjestykseen otettava tupakointikielto kuulostaa erinomaiselta tavalta ratkaista tupakointiin liittyvät ongelmat yhtiön sisäisin määräyksin, yhtiöjärjestystä päivittämällä. Keinon käytettävyyttä nakertaa kuitenkin todella tiukka päätöksentekovaade. Tupakointikiellon lisääminen yhtiöjärjestykseen vaatii nimittäin kaikkien osakkaiden suostumuksen. Jos tupakointiongelma on taloyhtiössä jo syntynyt, jää yhtiöjärjestysmääräyksen läpimeno todennäköisesti haaveeksi.

Useampi sata taloyhtiötä on hakenut tupakkalain mahdollistamaa, viranomaisen määräämää parveketupakointikieltoa kunnalta. Hyvää tupakkalain mukaisessa kiellossa on se, että taloyhtiössä viranomaiskiellon hakemisesta voidaan päättää kevyemmällä kynnyksellä eli enemmistöpäätöksin. Ennen päätöksentekoa on talon asukkaita kuultava. Plussaa on myös se, että kynnys parveketupakointikiellon määräämiseen on viranomaisen päässä matalalla.  

Tupakkalain mukainen parveketupakointikieltoprosessi on kuitenkin monen taloyhtiön makuun liian kallis. Jopa useampaan sataan euroon mahdollisesti nouseva hintalappu askarruttaa monia. Viranomaisen määräämän tupakointikiellon kohdalla ongelmaksi nousee myös kiellon rikkomisesta seuraava sanktio. Seuraamukseksi säädetty uhkasakko on menettelyllisesti haastava ja onkin jäänyt pääsääntöisesti kuolleeksi kirjaimeksi.

Savuttomuustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin valmistellut tupakkalain muutosta ja lakiluonnos on parasta aikaa lausuntokierroksella. Asunto-osakeyhtiöille lakiluonnos toisi toteutuessaan vain vähäistä nykyiseen sääntelyyn liittyvää kielellistä täsmennystä. Kaivattua muutosta, joka keventäisi viranomaisen kuulemismenettelyä ja siten laskisi viranomaisen määräämän tupakointikiellon kustannuksia ei ole sisällytetty lakiluonnokseen. Samoin luonnoksesta puuttuu uhkasakkoa helpommin määrättävissä ja täytäntöönpantavissa oleva, käytännössä viranhaltijan määrättävissä oleva laiminlyöntimaksu.

Odottavat katseet onkin paikallaan kohdistaa asunto-osakeyhtiölakiin, jonka päivitystarpeita oikeusministeriö tällä hetkellä arvioi. Asunto-osakeyhtiölain arvioinnin yhteydessä on noussut esiin useita tupakointiin liittyviä sääntelyehdotuksia. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa yhtiökokouksen enemmistön päättämä tupakointikielto, yhtiöjärjestykseen otettavan tupakointikieltomääräyksen päättämisen keventäminen 2/3 määräenemmistöpäätökseksi sekä hallintaanottoperusteiden selkiyttäminen. Aika näyttää, mitkä ehdotuksista ottavat tuulta alleen ja etenevät lakimuutokseksi asti.

Niin tupakointiin kuin savuttomuuteenkin liittyy perusoikeusnäkökulma. Kuten olemme koronapandemian eri vaiheissa havainneet, perusoikeuksien suojan taso on erittäin korkealla uutta lainsäädäntöä säädettäessä. Juuri perusoikeusnäkökulmasta johtuen onkin ennakoitavissa, että savuttomuutta tullaan tavoittelemaan pienin askelin.