Sähköautojen latauspisteistä päättäminen osakashallintaisille paikoille

15.5.2023

Kiinteistöliiton lakineuvontaan tänä keväänä tulleiden puheluiden perusteella oma kokemukseni on, että sähköautojen lataamiseen liittyvä päätöksenteko on todella pinnalla oleva aihe yhtiökokouksissa. Ajattelinkin, että olisi hyvä kerrata vielä tähän väliin muutama pääsääntö siitä, miten latauspisteistä päätetään, kun kyse on osakashallintaisista autopaikoista.

Tarkoituksena ei ole nyt esitellä kaikkia mahdollisia skenaarioita, vaan omasta mielestäni yleisimmät tilanteet, kun lähdetään yhtiön hankkeena toteuttamaan latausvalmiutta/latauspisteitä. Oma tuntuma aiheeseen on se, että yhtiön hankkeena toteutetaan usein vain latausvalmius ja itse latauslaitteen hankkiminen jätetään osakaan omaksi muutostyöksi. Tämä mahdollistaa tietenkin sen, että infran ollessa valmiina, osakkaat voivat hankkia latauslaitteita sitä mukaa kun tarvetta tulee.

Aivan ensimmäiseksi ennen kuin mitään päätöksiä tehdään, tulee selvittää yhtiön sähköverkon kunto autopaikkojen osalta ja nykyisen sähköjärjestelmän kapasiteetti. Vasta tämän jälkeen tiedetään, että mitä eri vaihtoehtoja yhtiöllä on ”töpseliautojen” latauksen toteuttamiseksi.

Mikäli yhtiön kaikki osakkeet tuottavat oikeuden hallita myös autopaikkaa, päätetään latausinfran/latauspisteiden toteutuksesta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Tällöin kaikki osakkaat osallistuvat kuluihin yhtiöjärjestyksessä määrätyn vastikeperusteen mukaisesti. Tyyppiesimerkki voisi olla sellainen tilanne, että rivitaloyhtiön yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä on määritelty jokaiselle huoneistolle autopaikka.

Läheskään aina ei kuitenkaan kaikille yhtiön huoneistoille kuulu autopaikkaa, vaan autopaikat voivat olla esimerkiksi omina autopaikkaosakkeinaan. Tällöin näiden kaikkien autopaikkojen sähköistämisestä päätetään ns. tuplaenemmistöllä, eli sähköistämistä tulee kannattaa enemmistö kaikista yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista sekä enemmistö autopaikkaosakkaista. Kustannuksista vastaavat tällöin autopaikkaosakkaat.

Osakashallintaisten paikkojen osalta voi tulla kysymykseen myös ns. osakasvähemmistön hanke. Tällöin yhtiökokouksessa päätetään 2/3 määräenemmistöllä siitä, että tietyt osakkaat saavat toteuttaa latausvalmiuden/latauslaitteiden hankinnan yhtiön hankkeena. Tällöin kulut menevät vain niille osakkeenomistajille, jotka hankkeeseen suostuvat. Mikäli yhtiössä on esimerkiksi 15 autopaikkaa osakkeina, ja vain 5 osakasta haluaa lähteä toteuttamaan latausvalmiutta, vain nämä 5 vastaavat hankkeen kuluista. Osakasvähemmistön hankkeen osalta on huomioitava osakkaiden yhdenvertaisuus, eli tällöin hankkeesta ulkopuolelle jättäytyvillä autopaikkaosakkailla tulee olla mahdollisuus liittyä järjestelmään myöhemmin. Käytännössä tässä yhteydessä tulee määritellä ns. jälkiliittymisehdot (jälkiliittymismaksu ja sen käyttäminen), jotta järjestelmään voidaan liittyä myös myöhemmin.

Tässä kirjoituksessa oli tarkoitus käydä läpi omasta mielestäni tyypillisimmät tilanteet ”töpseliautojen” lataamisen toteuttamiseksi yhtiön hankkeena osakashallintaisille autopaikoille. Toteutustapoja on myös muita, joista ehkä tärkeimpänä syytä mainita osakkaan oma muutostyö. Siihen ja esimerkiksi yhtiön hallinnassa olevien paikkojen sähköistämiseen liittyvään päätöksentekoon voi tutustua tarkemmin lukemalla Kiinteistöliiton julkaiseman sähköautojen latauspisteohjeen.