Parvekelasit ja yhdenvertaisuus

9.2.2022

Taloyhtiöiden korjaushankkeiden kustannukset saattavat toisinaan herättää hämmästystä osakkaiden keskuudessa. Usein saatetaan ihmetellä, onko osakkaiden todella osallistuttava hankkeen kustannuksiin, vaikka he eivät itse hankkeesta varsinaisesti hyötyisikään. Osakas joutuu lähtökohtaisesti osallistumaan kaikkiin yhtiön tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisiin kustannuksiin yhtiöjärjestyksen mukaisella vastikeperusteella.

Esimerkkinä voidaan mainita parvekkeiden lasitus yhtiön hankkeena. Hanke saattaisi ensisilmäyksellä vaikuttaa hyödyttävän vain sellaisia osakkaita, joiden huoneistoon kuuluu parveke. Tosiasiassa parvekkeiden lasituksen avulla taloyhtiö todennäköisesti säästää tulevissa korjauskustannuksissaan. Hankkeen kustannuksiin joutuvat osallistumaan myös sellaiset osakkaat, joiden huoneistoon ei kuulu parveketta. Yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta merkitsevää on, saavatko osakkaat tällaisessa hankkeessa epäoikeutettua etua toisten osakkaiden kustannuksella.

Tilannetta kuvastaa korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2005:83. Tapauksessa yhtiö oli muun korjaushankkeen yhteydessä päättänyt asentaa lasitukset sellaisiin parvekkeisiin, joista ne olivat aiemmin puuttuneet. Toimenpide rahoitettiin kaikilta osakkailta perittävällä vastikkeella. Korkein oikeus päätyi tapauksessa katsomaan, että päätös parvekkeiden lasituksesta ei loukannut parvekkeettomien osakkaiden yhdenvertaisuutta. Parvekkeiden lasitus merkitsi alentuneita hoitokustannuksia yhtiölle tulevaisuudessa ja oli siten yhtiön kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukainen ratkaisu.

Edellä kuvattu korkeimman oikeuden ratkaisu osoittaa, että yhdenvertaisuusperiaatetta ei loukata, jos uudistuksesta koituu etua koko yhtiölle. Vastaavalla tavalla myös esimerkiksi liikehuoneistojen osakkaat eivät suoraan hyödy linjasaneerauksen yhteydessä saneeratuista kylpyhuoneista asuinhuoneistojen osakkaiden tavoin, mutta joutuvat silti osallistumaan hankkeen kustannuksiin.