Pakollako digitalisaatiota?

7.3.2016

Digitalisaatio ja sähköiset palvelut ovat päivänpolttavina asioina monien huulilla. Valtionhallinto parantaa jatkuvasti sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Samoin paperisista arvopapereista ollaan siirtymässä enenevässä määrin sähköisiin kirjauksiin. Tulisiko asiakasta ohjata käyttämään uusia mahdollisuuksia kepillä vai porkkanalla?

Esimerkkinä sähköisistä viranomaispalveluista voidaan mainita vaikkapa PRH:n sähköinen muutosilmoituspalvelu, joka on tuoreeltaan laajentunut kattamaan myös asunto-osakeyhtiöiden yhtiöjärjestysmuutosten käsittelyn. Paperista käsittelyä merkittävästi alhaisempi hinta motivoi asiakasta sähköiseen asiointiin.

Kaikilla saroilla digitalisaatioon ei kuitenkaan pyritä pehmein keinoin. Esimerkkinä vaikkapa eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä oleva maakaaren muutosehdotus.

Maakaareen lisättiin 2013 sähköistä kiinteistökauppaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskevat säännökset. Sähköisten panttikirjojen hakeminen on vapaaehtoista. Maanmittauslaitoksen mukaan sähköisiä panttikirjoja oli 9/2015 noin 43 000, kun kirjallisia panttikirjoja oli noin 3,4 miljoonaa.

Muutosehdotuksella onkin tarkoitus vauhdittaa sähköisten panttikirjojen käyttöönottoa. Vanhoja kirjallisia panttikirjoja ei ehdotuksen mukaan voisi käyttää 31.12.2019 päättyvän siirtymäkauden jälkeen uuden panttioikeuden perustamiseen. Panttikirjat tulisi ensin vaihtaa sähköisiksi. Vaihtamisesta peritään tällä hetkellä 17 euroa/kiinnitys.

Kiinteistöliitto on liputtanut lainvalmistelussa suurimman hyötyjän eli pankki- ja rahoitusalan vastuuta vaihtokustannuksista siirtymäajan. Vaihtoehtoisesti vaihtokustannuksista tulisi siirtymäajan vastata valtio.

Taloyhtiön kannattaa jatkossa hakea heti sähköisiä panttikirjoja. Jos lakiehdotus tulee voimaan, vältytään vaihtamiseen liittyviltä turhilta kustannuksilta.