Paikoillanne, valmiit, HEP!

4.5.2016

Taloyhtiöissä joudutaan aika ajoin punnitsemaan oikeudenkäyntiin ryhtymistä. Tyypillisesti kyse on vahingonkorvaus- tai velkomuskanteen nostamisesta osakasta vastaan taikka urakkariidasta. Oikeudenkäyntiä sääntelevää oikeudenkäymiskaarta on viime aikoina uudistettu mm. rajoittamalla riita-asioiden kohdalla valitusmahdollisuuksia hovioikeuteen. Riita ratkeaakin yhä useammin käräjäoikeudessa. Hyvä vai huono uudistus?

Oikeudenkäymiskaaren lokakuisen uudistuksen mukaan yhä useampi riita saa päätöksensä käräjäoikeudessa. Pääsääntö riita-asioissa onkin, että vain jatkokäsittelyluvan saaneet riidat etenevät hovioikeuden täystutkintaan.

Jatkokäsittelylupa tulee myöntää käytännössä, jos:

• syntyy epäilys siitä, että käräjäoikeuden ratkaisu on virheellinen
• ratkaisu on siten sekava, ettei edes voida arvioida ratkaisun oikeellisuutta
• riita on ennakkotapausluonteinen
• muu painava syy tukee jatkokäsittelyluvan myöntämistä

Uudistuksen jälkeen on toki edelleen selvää, että oikeudellisesti haastavimmat keisit läpäisevät hovin jatkokäsittelyseulan. Välttämättömänä voidaan pitää myös sitä, että selvästi virheelliset ratkaisut tai muutoin sekavasti ratkaistut vyyhdit on saatettavissa uuden tutkinnan kohteeksi hovioikeudessa. Selviö kuitenkin on, että taloyhtiömaailman riidoista merkittävä osa on jäämässä käräjäoikeuden ratkaisun varaan.

Jotta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet toteutuvat kaikkineen yhteiskunnassamme, on käräjäoikeuksille turvattava kaikin puolin riittävät resurssit juttujen ratkomiseen. Samoin tietysti taloyhtiöissä on paikallaan tiedostaa, että juttua on ajettava sata lasissa heti alusta lukien. Verryttelykierrosten aika on ohi.