Osakasvähemmistön oikeus osallistua etäyhteydellä yhtiökokoukseen

3.3.2025

Koronan myötä hybridikokoukset ovat muodostuneet yhtiökokousten tavanomaiseksi pitotavaksi varsinkin suurempien kaupunkien taloyhtiöissä. Hybridikokouksissa on nähtävissä paljon hyvää. Perinteistä läsnäoloa arvostavat osakkaat pääsevät edelleen osallistumaan fyysiselle kokouspaikalle, kun taas etäyhteys tarjoaa osallistumismahdollisuuden niille, jotka haluavat osallistua kokoukseen vaikkapa kotisohvalta käsin tai jotka kokouksen aikaan eivät ole kokouspaikkakunnalla. Kiinteistöliitto onkin jo useita vuosia suosittanut taloyhtiöille yhtiökokousten pitämistä hybridimuodossa.

Hyvistä kokemuksista huolimatta hybridikokousten hyödyt eivät ole koko taloyhtiökenttää vakuuttaneet. Kun asiasta tarkemmin kentällä keskustelee, nousee esiin monia käytännön esteitä hybridin käyttöönotolle. Osin huolenaiheet liittyvät epäilyksiin tekniikan toimivuudesta ja osakkaiden kyvyistä käyttää etäyhteyksiä. Silloin tällöin esteeksi hybridin käyttämiselle muodostuu perinteisten läsnäkokousten pyörittämiseen mieltynyt isännöitsijä.

Asunto-osakeyhtiölain näkökulmasta hallitus päättää, missä muodossa yhtiökokous pidetään. Huomioon on otettava lain ja yhtiöjärjestyksen määräykset. Hallituksella on erinomainen näkymä yhtiöön sekä sen osakaskuntaan ja siten erinomaiset mahdollisuudet arvioida, millainen kokousmuoto palvelee yhtiön etua. Hybridi ei hoidu sormia näpsäyttämällä vaan vaatii resurssien lisäksi ennakointia. Kokouksen pitomuoto ankkuroidaan jo yhtiökokouskutsussa, ja hybridikokouksen pitäminen edellyttää mm. laissa säädettyjen tietojen esittämistä.

Perinteistä fyysistä kokousmuotoa suosivissa hieman suuremmissa taloyhtiöissä hallituksen on tärkeä tunnistaa osakasvähemmistölle säädetty lakisääteinen oikeus saada etäosallistumismahdollisuus yhtiökokoukseen. Voimassa olevan asunto-osakeyhtiölain mukaan nimittäin vähintään 30 osakehuoneiston yhtiöissä vähintään 1/10 osakekannasta omistavalla osakasvähemmistöllä on oikeus etäyhteyttä koskevan vaatimuksen esittämiseen. 30 osakehuoneiston rajaa laskettaessa huomioon otetaan kaikki osakehuoneistot niiden käyttötarkoituksesta riippumatta, eli laskennassa on huomioitava asuntojen lisäksi muutkin osakehuoneistot kuten liikehuoneistot ja osakkeina olevat vaikkapa autotallit ja -paikat. Osakasvähemmistöä laskettaessa vähemmistön voi muodostaa yksittäinen osakas tai useampi osakas yhdessä.

Vaatimus on esitettävä hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, että se voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vaatimus on esitettävä kokouskohtaisesti. Selvää on se, että velvollisuutta etäyhteyden järjestämiseen ei ole, jos kokouskutsut on jo ehditty toimittaa. Jos vaatimus tulee hallitukselle ennen yhtiökokouskutsujen toimittamista, on yhtiön johdon seisahduttava harkitsemaan tilannetta. Oikeuskirjallisuuden perusteella on tehtävissä tulkinta, jonka mukaan ratkaisevaa olisi se, onko hallitus jo ehtinyt kokouksessaan päättää yhtiökokouksen pitomuodon ja yhtiökokouskutsun sisällön vaatimuksen saapuessa. Jos on, ei hallituksella olisi velvollisuutta huomioida osakasvähemmistön vaatimusta.

Osakasvähemmistön oikeus etäyhteyteen kuuluu Kiinteistöliiton lakineuvonnoissa sangen harvoin, ja hivenen pessimistinen veikkaukseni onkin, että lakimuutos ei olisi vielä saavuttanut suurempien taloyhtiöiden ja osakkaiden tietoisuutta. Hallitusten ja isännöinnin on kuitenkin välttämätöntä tiedostaa tämä oikeus ja varmistaa valmius hybridikokousten pitoon. Suuremmilta säädöiltä vältytään, jos yhtiöissä joka tapauksessa siirrytään rohkeasti hybridiyhtiökokousten maailmaan.