Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus etenee – kaavoitus- ja rakentamislakiluonnos lausuntokierrokselle

28.9.2021

Vuonna 2017 käynnistyneessä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistustyössä on otettu seuraava askel. Kaavoitus- ja rakentamislakiluonnoksen lausuntokierros on käynnistynyt ja päättyy 7.12.2021. Kuten uutisointikin kertoo, pikkusoteksikin nimikoidun lakiluonnoksen käsittely on hidastunut poliittisen pattitilanteen johdosta. Lausuntokierrokselle onkin toimitettu virkamiesluonnos.

Toteutuessaan laki toisi taloyhtiöiden arkeen lukuisia kannatettavia uudistuksia, kuten esimerkiksi:

  • Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen saisi sijaa kaavoituksessa, rakentamisessa ja ylläpidossa.
  • Digitalisaation hyödyntäminen lisääntyisi aidosti sekä kaavoituksessa että luvituksessa.
  • Rakennusvalvonnan organisoituminen helpottuisi. Kunta voisi valita, tarjoaako se tavanomaisen vai vaativan tasoisen rakennusvalvonnan. Tavanomaisen tason valitseva kunta voisi ostaa vaativien hankkeiden osaamista toiselta kunnalta ja myydä sille tavanomaisten hankkeiden osaamista.
  • Kaavoitusprosessi sujuvoituisi hieman detaljikaavoituksen osalta, yleiskaava- ja asemakaava voitaisiin laatia yhtä aikaa ja hyväksyä samalla päätöksellä.
  • Rakentamisen luvitusta sujuvoitettaisiin luopumalla toimenpideluvasta ja ilmoitusmenettelystä. Jatkossa rakentamista ohjaisi rakentamislupa, joka jakautuisi sijoittamisharkintaan ja toteuttamisharkintaan. Sijoittamislupa voitaisiin ratkaista ennalta erikseen.

Kaikilta osin ehdotettujen muutosten puolesta ei sen sijaan voi liputtaa. Jo pelkästään alueidenkäytön sääntelyä tarkasteltaessa, tarvittaisiin prosessin sujuvoittamiseen esimerkiksi seuraavia muutoksia:

  • Harkita tulisi edelleen kaavahierarkian tiivistämistä vähentämällä detaljikaavojen määrää.
  • Uusi kaupunkiseutusuunnitelma tulisi sisällyttää lakiin vapaaehtoisena alueidenkäytön työkaluna (ehdotettu pakolliseksi Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille).
  • Maankäyttösopimiseen liittyvät toteuttamismaksut tulisi pitää kohtuullisella tasolla. Ehdotettuja korotuksia ei voida pitää hyväksyttävänä ja lisärakentamiseen kannustavana.
  • Purkavan uusrakentamisen ja lisärakentamisen mahdollisuuksia ei tule rajoittaa rakentamis- ja purkamislupaa koskevalla sääntelyllä.
  • Vähäisempää lisä- ja täydennysrakentamista tulisi aidosti mahdollistaa kaavaa muuttamatta, poikkeamamenettelyin.

Julkisuudessa ehkäpä eniten keskustelua on herättänyt KRL:in sisällytetty uusi lakisääteinen vastuumalli. Viiden vuoden lakisääteinen vastuu koskisi mm. päävastuullista toteuttajaa, pääsuunnittelijaa, rakennussuunnittelijaa, erityissuunnittelijaa sekä valvojia. Vastuuseen ei liittyisi vakuuden toimittamisvelvollisuutta. Toimiakseen vastuusääntely edellyttää vielä merkittävää täsmentämistä ja yhteensovitusta olemassa olevaan vastuusääntelyyn sopimuskäytännöistä puhumattakaan. Päävastuullisen toteuttajan vastuun osalta ehkäpä olennaisin kysymys tässä vaiheessa on, ketä lakisääteisesti on tarpeen suojata – niitä, jotka voivat käyttää sopimisessa vahvaa tilaaja-asemaansa hyödyksi vai niitä, joilla kertarakentajina ei vahvaa neuvotteluasemaa ole?

Tavoitteena on, että uusi laki tulisi voimaan 1.1.2024. Jotta tavoite saavutetaan, on käsittelyllä kiire. Nyt on vaikuttamisen paikka!

Jenni Hupli

Jenni Hupli

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton päälakimies.

Lisää blogikirjoituksia

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.