Kulut tasan

9.10.2015

Välillä yhtiön korjaushankkeen kulut tuntuvat jakautuvan osakkaiden mielestä epäoikeudenmukaisesti. Tottahan on, että remontista itselle saatu hyöty ja sen aiheuttama maksulappu eivät aina kohtaa jokaisen osakkaan kohdalla.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan (3 luku 1 §).  Lähtökohtaisesti osakkaan velvollisuus maksaa vastiketta rajautuu yhtiöjärjestyksessä määrätyn vastikeperusteen mukaiseen vastikkeeseen. Laissa on muutamia poikkeuksia tästä, kuten säännös tasajaosta.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi päättää 2/3 määräenemmistöllä (vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista) kunnossapidosta ja uudistuksesta aiheutuvien kulujen jakamisesta tasan osakkeenomistajien kesken, jos toimenpide kohdistuu osakehuoneistoihin ja kunnossapidosta tai uudistuksesta kullekin osakehuoneistolle tuleva etu ja kunkin huoneiston osalta aiheutuva kustannus ovat yhtä suuret (6 luku 32 § 2 mom). Tasajako ei tule sovellettavaksi, mikäli edellä mainitut lain edellytykset eivät täyty. Tasajakoa ei voida esimerkiksi soveltaa, jos kunnossapito ei kohdistu huoneistoihin vaan yhtiön rakenteisiin. Tasajakoa ei voida myöskään soveltaa, jos työtä ei suoriteta kaikissa huoneistoissa. Tasajakoa ei voida siten soveltaa ulko-ovien vaihtamiseen yhtiössä, jossa on osakashallinnassa sekä asuinhuoneistoja että autotalleja.

Kokemukseni mukaan tasajakoa on sovellettu suhteellisen vähän vaikka laki on ollut edellä mainitun mukaisena voimassa jo heinäkuusta 2010. Oikeusministeriö selvitti syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana kansalaisten kokemuksia uudesta asunto-osakeyhtiölaista ja taloyhtiöiden käytännöistä. Tasajakoa koskeva säännös ei noussut esiin keskusteluissa. Tämäkin voi olla merkki siitä, ettei säännöstä juuri tunneta eikä sitä siitä syystä asunto-osakeyhtiöissä sovelleta.