Kirjattu kirje ajoissa!

29.8.2014

Hallintaanottoa ei joudu hoitamaan yhtenään. Moni ei koskaan. Senpä vuoksi harva pystyy hoitamaan hallintaanoton läpi rutiinilla. Menettely on tarkkaan lailla säänneltyä ja virheet kostautuvat. Päätös voidaan joutua toteamaan tehottomaksi tai moitekanne voi menestyä ja ongelma, jonka yhtiö pyrki hallintaanotolla ratkaisemaan jää jäljelle. Pari aiemmista lakipähkinä-blogeista on käsitellyt hallintaanottoperusteita, tässä puolestaan sivutaan yhtä tiedoksiantovaiheen sudenkuoppaa. Miksikään täydelliseksi tiedoksiannon oppikurssiksi blogista ei todellakaan ole!

Tiedoksiannossa kannattaa olla tarkkana, olipa sitten kyse hallituksen varoituksen tai yhtiökokouksen päätöksen tiedoksiannosta. Sekä varoitus että yhtiökokouksen päätös on annettava tiedoksi siten kuin haasteen tiedoksi antamisesta säädetään tai muuten todistettavalla tavalla. Tiedoksiannossa on suositeltavaa käyttää haastemiestä. Jos osakasta, hänen vuokralaistaan tai muuta huoneistossa asuvaa käyttöoikeuden saanutta ei yrityksistä huolimatta ole tavoitettu, tiedoksianto voidaan toimittaa tälle kirjatulla kirjeellä. Kun annetaan tiedoksi yhtiökokouksen päätös, aikaa on 60 päivää kokouksesta. Ellei tiedoksiantoa hoideta kyseisessä ajassa, yhtiökokouksen päätös hallintaanotosta on tehoton.

Helposti ajattelee, että kun tiedoksianto on annettu haastemiehen tehtäväksi, asia on varmuudella hoidettu. Yleensähän näin onkin. Toisinaan käy kuitenkin niin, ettei haastemieskään tavoita tiedoksi annettavaa. No, silloinhan lähetetään kirjattu kirje. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kirjatun kirjeen katsotaan tulleen tietoon vasta seitsemäntenä päivänä siitä, kun kirje on annettu postin kuljetettavaksi! Siispä - yhtiökokouksesta ei ole saanut kulua ainakaan enempää kuin 53 päivää, kun kirjattu kirje postitetaan.

Keskustelin taannoin neuvonnassa tapauksesta, jossa tiedoksianto oli suositusten mukaisesti annettu haastemiehen tehtäväksi. Aikaa oli kulunut runsaasti ja asunto-osakeyhtiössä oletettiin, että haastemies oli tiedoksiannon hoitanut. Kun asiaa viimein tiedusteltiin, saatiin tietää, ettei tiedoksi annettavaa oltukaan tavoitettu. Valitettavasti riittävää aikaa kirjatun kirjeen lähettämiselle ei enää ollut, ja yhtiökokouksen päätös jouduttiin toteamaan tehottomaksi. Voi tietysti kysyä, eikö haastemiehen olisi tullut ilmoittaa asiasta ajoissa yhtiölle (tai olisiko hyvä jos kirjatun kirjeen lähettämisvelvollisuus olisi haastemiehellä). Kun näin ei kuitenkaan ollut tapahtunut, määräaika ehti kulua umpeen ja yhtiökokous jouduttiin järjestämään uudelleen. Aina ei edes uuden yhtiökokouksen järjestäminen riitä, vaan voidaan joutua antamaan myös uusi varoitus. Itse lähettäisin kirjatun kirjeen kaiken varalta jos aikaa on kulunut jo liki 50 päivää, eikä haastemies ole vielä onnistunut tehtävässään. Estetodistuksen ehtii saada haastemieheltä myöhemminkin.