Kaikki sileeks - kohti purkavaa lisärakentamista?

18.11.2016

Lähestyvät korjaushankkeet ja niiden rahoittaminen haastavat taloyhtiöitä. Purkava lisärakentaminen tarjoaisi kevennystä hankkeiden lopulliseen hintalappuun ja osakkaille mahdollisuuden saada omistukseensa tulevaisuudenkin asumistarpeisiin paremmin vastaavia asuntoja. Kunhan vain saataisiin lievennettyä päätöksentekovaadetta. Tällä hetkellä yksikin osakas voi hankkeen torpata. Näkyykö tunnelin päässä jo valoa?

VTT:n selvitystyö purkavan lisärakentamisen päätöksenteon helpottamisen vaikutuksista on valmistunut 15.11.2016. Selvitystyön lähtökohtana oli se, että purkavaan lisärakentamiseen voitaisiin edetä 2/3 määräenemmistöpäätöksin. Selvityksen mukaan purkava lisärakentaminen olisi taloudellisesti kannattavaa väljään rakennetuilla kasvavilla kaupunkiseuduilla, joiden asunnoilla riittää kysyntää. Oikeusministeriö punnitsee parasta aikaa asunto-osakeyhtiölain muutostarpeita VTT:n selvitystyön johdosta.

Paine purkavan lisärakentamisen päätöksentekovaateiden helpottamiseen lisääntyy myös eduskunnassa. Eduskunnan käsiteltäväksi onkin jätetty 11.11.2016 kansanedustajan lakialoite, jonka on tähän mennessä allekirjoittanut 104 kansanedustajaa. Lakiehdotuksessa ehdotetaan asunto-osakeyhtiölain muuttamista siten, että tietyistä purkavista lisärakentamishankkeista voitaisiin päättää 9/10 enemmistöllä. Vähemmistöön jääneet osakkaat voisivat vaatia osakkeidensa lunastusta painavien syiden vallitessa.

Päätöksentekovaatimuksen keventäminen on välttämätöntä, jotta hankkeet eivät jäisi taivaanrannan maalailuksi. Käytännössä tarvitaan muitakin työvälineitä ja vastaantuloja.

Keskiössä kaikessa lisärakentamisessa on hankkeiden taloudellinen hyöty. Kunnan päätösvallan piiriin kuuluvat asiat kuten lisärakennusoikeuden hintalappu maankäyttömaksujen ja kehittämiskorvausten muodossa sekä pysäköintivelvoitteiden täyttämisen kustannukset leikkaavat mahdollisesti merkittävästikin taloudellista hyötyä. Näistä päättäessään kunta käytännössä vaikuttaa vahvasti siihen, minkä värinen liikennevalo hankkeelle palaa.

Samoin on huomattava, että taloyhtiöt ovat kiinteistökehityshankkeissa vahvasti riippuvaisia erilaisesta konsulttiavusta. Toimialalle kaivataankin kipeästi yhteisiä toteutus- ja yhteistyömalleja.

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton päälakimies.