Mitä taloyhtiöitä koskeva itsesääntely on, ja miksi sitä tarvitaan?

2.3.2026

Taloyhtiöiden on noudatettava toiminnassaan lainsäädäntöä ja muuta sitovaa normistoa. Soveltuvaa sääntelyä on paljon, ja hallittavien asioiden määrä haastaa johdon. Miksi alalla tarvitaan vielä lisäksi itsesääntelyä?

Mistä itsesääntelyssä on kyse?

Itsesääntelyllä tarkoitetaan tietyn elinkeinoalan taikka muun yhteisön oman jäsenistönsä toiminnan sääntelyä. Keskeisiä työkaluja ovat mm. toimintaa ohjaavat ryhmän itse laatimat säännöt, niiden valvontamekanismit ja sanktiojärjestelmät.

Taloyhtiökentällä alan itsesääntelyä edustavat esimerkiksi palvelujen hankintaan liittyvät yleiset sopimusehdot, joita on valmisteltu alan etujärjestöjen toimesta. Taloyhtiökentällä sovelletaan mm. rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998), konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja (KSE 2013), Kiinteistöpalvelualan yleisiä sopimusehtoja (KP YSE 2007) sekä Isännöintipalvelujen yleisiä sopimusehtoja (ISE 2007).

Toimialan hyviä käytänteitä ilmentävät erilaiset hyvät tavat ovat löytäneet tiensä myös taloyhtiökentälle. Esimerkkinä voidaan mainita vuokrasuhteissa laajalti noudatettu Hyvä vuokratapa. Hyvää isännöintitapaa osaltaan ilmentävät Isännöinnin eettiset ohjeet, jotka neuvoteltiin Kiinteistöliiton, Isännöintiliiton ja Isännöinnin auktorisointi ISA ry:n toimesta. Isännöinnin eettisten ohjeiden noudattamiseen liittyy myös oma riippumaton valvontajärjestelmä. Keskuskauppakamarin alainen Isännöinnin eettinen neuvosto IEN antaa lausuntoja mm. asunto-osakeyhtiöille siitä, voidaanko isännöinnin toiminta katsoa isännöinnin eettisten ohjeiden vastaiseksi.

Miksi itsesääntelyä tarvitaan?

Kaikenkattavaa lakitasoista sääntelyä ei kannata edes toivoa, eikä sellainen ole tarkoituksenmukaista. Lainsäädännön osalta tavoitellaan kestävyyttä ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi lainsäädäntö laaditaan usein yleispiirteisenä. Itsesääntely täydentää yleistasoista sääntelyä.

Lainsäädäntö asettaa usein myös vain velvoitteiden minimitason. Itsesääntely on mahdollisuus alan toimijoille sitoutua vapaaehtoisesti minimitasoa tiukempiin vaatimuksiin.

Itsesääntely myös tasapainottaa sopimussuhteen osapuolten osaamiseen tai neuvotteluasemaan liittyvää epätasapainoa, ja tämä korostuu erityisesti taloyhtiökentällä. Esimerkiksi palveluja hankittaessa yleisiä sopimusehtoja noudattamalla kummankin osapuolen edut ja oikeudet tulevat tasapuolisemmin huomioiduksi kuin esimerkiksi sitouduttaessa pelkästään palveluntuottajan vakiosopimukseen.

Sitoutuminen vaikkapa isännöinnin eettisten ohjeiden noudattamiseen lisää osaltaan avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta sekä parantaa kaikkineen taloyhtiön asemaa.

Miten taloyhtiö pääsee hyötymään itsesääntelystä?

Itsesääntely ei ole kauppa- tai liiketapaan rinnastuvaa eli automaattisesti soveltuvaa sääntelyä.  Palveluja hankittaessa kannattaa edellyttää palveluntuottajalta sitoutumista haluttuun itsesääntelyyn.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jo tarjouspyynnössä on tärkeä edellyttää, että sopimus tullaan sitomaan vaikkapa haluttuihin yleisiin sopimusehtoihin. Yleisten sopimusehtojen tai hyvää tapaa ilmentävien vaikkapa isännöinnin eettisten ohjeiden noudattamisesta on mainittava myös sopimuksessa.