Hyötyä vai haittaa?

28.1.2019

Huoneistotietojärjestelmää koskeva laki tuli voimaan 1.1.2019. Uudet asunto-osakeyhtiöt perustetaan jatkossa aina sähköisesti, eikä niille enää paineta osakekirjoja. Paperinen osakekirja korvataan uusissa yhtiöissä Maanmittauslaitoksen ylläpitämään osakehuoneistorekisteriin tehtävällä sähköisellä omistajamerkinnällä. Vanhoissa yhtiöissä paperisista osakekirjoista luopuminen ei ole vielä mahdollista, eikä uudistus muutoinkaan vielä näy vanhan yhtiön arjessa. Spekulointi siitä, onko uudistuksesta hyötyä vai haittaa taloyhtiöille on kuitenkin alkanut.

Yhdelläkään vanhalla taloyhtiöllä ei ole vielä päivänkään kokemusta siitä, miten elämä sähköisen osakehuoneistorekisterin aikana sujuu. Jotkut ovat kuitenkin päättäneet ”varalta” suhtautua uudistukseen perin juurin negatiivisesti. Lähtökohtana tuntuu joillakin olevan ajatus siitä, että uudistuksesta ei ole mitään hyötyä taloyhtiöille. Jokainen saa toki valita asenteensa itse. Myös minä itse olen ajatellut uudistukseen liittyen muutamia näkökulmia.

Ensinnäkin, mistä kaikki lähti liikkeelle? Sähköisen asunto-osakerekisterin perustamista oli tutkittu jo 2004 PRH:n julkaisemassa esiselvityksessä. Vuonna 2015 rekisterin perustaminen valittiin pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan, digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanketta toteuttavaksi toimenpiteeksi. Taloyhtiöt tai alan järjestöt eivät siis päättäneet, että tällainen uudistus tarvitaan, vaan taustalla oli poliittinen tahto ja näkemys uudistuksen toteuttamisen tarpeellisuudesta.

Uudistuksella saavutettavat hyödyt

Olen itse sitä mieltä, että osakekirjoista luopuminen on monella tapaa hyödyllistä. Asunto-osakeyhtiön osakekauppaa ei voi muuttaa täysin sähköiseksi, jos osakkeiden omistus osoitetaan paperisella osakekirjalla. Uudistuksen ansiosta asuntokauppa vähitellen helpottuu, kun paperisia osakekirjoja ei tarvitse enää siirrellä kaupan yhteydessä. Sama koskee tilannetta, jossa osakkeita käytetään lainan vakuutena. Paperittomuudesta syntyy vuosittain merkittäviä kustannussäästöjä.

Merkittäviä kustannussäästöjä syntyy myös yhtiöitä perustettaessa ja osakeannin yhteydessä, kun osakekirjojen turvapainossa painattamisesta syntyneet kulut jäävät historiaan. Osakekirja ei liioin voi enää joutua hukkaan, eikä hävinnyttä osakekirjaa tarvitse kuolettaa käräjäoikeudessa. Kaikilla ei ole lainaa. Heistä, joilla lainaa ei ole, useat ovat maksaneet osakekirjojen säilytyksestä. Kun paperisista osakekirjoista luovutaan, osakekirjojen säilytyksestä ei synny enää osakkaille kuluja. Hyötyjen syntyminen edellyttää, että osakeluettelon ylläpidon siirto on vanhan yhtiön osalta tehty (1.5.2019 – 31.12.2022) ja kyseinen osakekirja on sen jälkeen mitätöity ja korvattu sähköisellä omistajamerkinnällä.

Taloyhtiöiden näkökulmasta pidän merkittävänä hyötynä sitä, että osakeluettelon ylläpidon siirron jälkeen vastuu osakeluettelosta siirtyy Maanmittauslaitokselle. Hallitus ja isännöitsijä eivät sen jälkeen enää joudu selvittämään saantoselvityksiä omistajanvaihdosten yhteydessä, vaan yhtiöillä on yksi haasteellinen tehtävä vähemmän hoidettavanaan.

Keskeinen haaste

Mainitsemistani hyödyistä huolimatta uskon, että jotta uudistus viime kädessä koetaan taloyhtiöissä hyödylliseksi, on ensisijaisen tärkeää saada tiedonkulku taloyhtiön ja Maanmittauslaitoksen välillä sujumaan helposti ja ongelmitta.