Eduskuntavaalit 2023: Taloyhtiöt tarvitsevat rohkeampaa tupakointisääntelyä

20.12.2022

Tupakointi aiheuttaa taloyhtiöissä monenlaisia asumishäiriötilanteita. Se haittaa esimerkiksi parvekkeiden käyttöä, estää asuntojen tuulettamista kesähelteillä ja aiheuttaa savun tai hajun kantautumista epätiiviistä rakenteista naapuriin.

Taloyhtiökentällä tupakointia koskeva lainsäädäntömme nojautuu käytännössä asunto-osakeyhtiöiden tai viranomaisten määräämien tupakointikieltojen varaan. Tupakointikieltoihin ja niiden rikkomisesta seuraaviin puuttumiskeinoihin liittyy merkittäviä lainsäädännöllisiä haasteita. Taloyhtiö voi itse kieltää tupakoinnin kiinteistöllään ottamalla yhtiöjärjestykseen tupakointikieltoehdon. Tämä edellyttää kuitenkin oikeuskäytännön perusteella kaikkien osakkaiden suostumuksen. Onkin selvää, että tupakointiongelman jo synnyttyä on yhtiöjärjestysmuutoksen läpimeno vaakalaudalla. Vaikka uudiskohteissa jo rakentamisvaiheessa yhtiöjärjestykseen otettavat tupakointikieltoehdot ovatkin lisääntyneet, ei yhtiöjärjestysmuutos tiukan päätöksentekovaateen johdosta käytännössä onnistu vanhoissa taloyhtiöissä kuin harvoin.

Vaihtoehto yhtiön päättämälle yhtiöjärjestysmuutokselle on viranomaiskielto. Asunto-osakeyhtiö voi hakea esimerkiksi tupakkalain mukaista, kunnan viranomaisen määräämää tupakointikieltoa parvekkeille tai asuintilojen sisäosiin. Edellytykset parveketupakointikielloille ovat kevyet, mutta haasteeksi ovat nousseet viranomaisen perimät maksut. Käytännössä nämä ovat voineet nousta suurissa kunnissa jopa useampaan tuhanteen euroon. Syy korkeaan hintalappuun on osittain liittynyt viranomaisten suorittamaan asukkaiden kuulemismenettelyyn. Taloyhtiön tupakkalain mukaisesti ennen päätöksentekoa suorittama asukkaiden kuuleminen ei siis riitä kaikille kunnille.

Kieltosääntelyn toimivuutta rapauttavat osaltaan puutteelliset puuttumiskeinot. Yhtiöoikeudellisesti asunto-osakeyhtiö voi puuttua erilaisiin asumishäiriöihin käytännössä vain hallintaanoton keinoin. Jos rikkomisella on vain vähäinen merkitys, ei hallintaanottoon tulisi edetä. Tupakkalain mukaisen viranomaisen määräämän tupakointikiellon seuraamukseksi on säädetty uhkasakko. Tämän sanktion asettamiseen on kuitenkin päädytty aniharvoin uhkasakon asettamiseen ja täytäntöönpanoon liittyvien käytännön haasteiden johdosta. Toimivan viranomaissanktion puuttuessa paineet kohdistuvat hallintaanottomenettelyyn. Menettelyyn turvautuminen liian kevyin perustein voi kuitenkin johtaa moiteoikeudenkäyntiin ja häviötilanteessa aiheuttaa taloyhtiölle merkittävän oikeudenkäyntikuluriskin.

Savuton Suomi 2030 -tavoitteen saavuttaminen edellyttää seuraavalta hallitukselta rohkeaa tarttumista haasteisiin. Kiinteistöliitto peräänkuuluttaa ratkaisujen hakemista varsinkin tupakkalakia kehittämällä. Tupakointi taloyhtiöiden ja muiden asuntoyhteisöjen kiinteistöissä tulisi säätää nykyistä laajemmin jo suoraan tupakkalain perusteella kielletyksi. Tämä ratkaisumalli kohtelisi eri asuntoyhteisömuotoja yhdenvertaisesti. Lisäksi tupakkalain kieltojen rikkomisesta tulisi säätää helposti määrättävissä ja täytäntöönpantavissa oleva laiminlyöntimaksu. Viranomaisen määräämien parveketupakointikieltojen kohdalla tulisi varsinkin suurten kuntien suorittama lisäkuuleminen säätää tarpeettomaksi niissä tilanteissa, joissa taloyhtiö tai muu asuntoyhteisö on suorittanut tupakkalain mukaisen kuulemisen.

Blogi on osa Kiinteistöliiton eduskuntavaalit 2023 -sarjaa. Kiinteistöliitto on suomalaisten taloyhtiöiden edunvalvoja. Kirjoituksissa nostetaan ja avataan suomalaisten taloyhtiöiden kannalta keskeisiä teemoja, joista päätetään eduskunnassa.

Ennakkoäänestys kotimaassa: 22.–28.3.2023
Ennakkoäänestys ulkomailla: 22.–25.3.2023
Vaalipäivä: 2.4.2023