Ääntä asumisesta - Häiriöksi asti?
19.6.2017
Keskustelun aiheeksi on niin mediassa kuin taloyhtiöissäkin noussut asumisen äänet. Yhteisölliseen asumiseen liittyy aina ääniä, joita myös muiden asukkaiden tulee sietää. Normaalit elämisen äänet voivat johtaa hallintaanottoon vain ääritapauksissa.
Normaalina elämisenä ja siihen kuuluvana äänenä voidaan pitää mm. suihkussa käyntiä, vauvan itkua, lapsen leikkimistä, siivousta ja pesukoneen käyttöä. Tällaisia toimia äänineen ei voida taloyhtiössä kieltää. Taloyhtiö on toki voinut järjestyssäännöissään sopia yörauhasta, mutta yörauhakaan ei estä tavanomaista elämistä yöaikaan. Toki yörauha kannattaa huomioida esim. soittaessa pianoa tai kuunnellessa musiikkia, joista häiriötä voidaan erityisesti kokea. Yörauhan rikkominen voi vain äärimmäisissä tapauksissa johtaa hallintaanottoon.
Häiritsevältä elämältä edellytetään hallintaanottoperusteena tiettyä jatkuvuutta tai toistuvuutta sekä olennaisuutta. Häirinnän ajankohdalla katsotaan myös olevan merkitystä. Toki ilta- ja yöaikaan toistuvaan häiriöön tulee suhtautua ankarammin kuin päiväsaikaan tapahtuvaan häiriöön. Hallintaanottopäätöstä voidaan oikeusteitse moittia. Näyttövelvollisuus häiriöstä on taloyhtiöllä, joten näyttöä tulee kerätä pidemmältä ajalta ja pyytää asukkailta selvitystä häiriön laadusta ja ajankohdasta. Asukkaiden tulisi lisäksi olla valmiita todistamaan mahdollisessa oikeudenkäynnissä, koska oikeudenkäynti ratkeaa näytön perusteella ja häviö voi tulla yhtiölle kalliiksi.
Turun hovioikeudesta tuli alkukesästä tuomio, jossa yhtiökokouksen päätös huoneiston hallintaanotosta vahvistettiin pätemättömäksi, koska yhtiön puolesta jäi näyttämättä se, että osakkaan huoneistossa olisi vietetty häiritsevää elämää. Huoneistosta kuuluvista äänistä (siivous, kolistelu) oli kärsinyt vain yksi osakas. Muut oikeudenkäynnissä todistaneet eivät olleet kokeneet häiriötä yöllisistä äänistä ja tuomioistuin piti heidän kertomuksiaan luotettavina. Yhtiön kannettavaksi jäi paitsi omat, myös osakkaan oikeudenkäyntikulut (Turun HO 1.6.2017 tuomio nro 495 dnro S 16/1539).
Kirjoittaja on Kiinteistöliiton lakimies.
