Äänestämisestä yhtiökokouksessa

30.1.2023

Jos yhtiökokouksessa järjestetään äänestys jostain päätettävänä olevasta asiasta, saattaa pohdittavaksi tulla, millä tavalla äänestys tulisi järjestää tai onko tästä peräti säädetty laissa.

Äänestystavasta ei ole säädetty asunto-osakeyhtiölaissa. Näin ollen yhtiökokous päättää siitä, millä tavalla kokouksessa äänestetään. Äänestys voidaan suorittaa suljettuna lippuäänestyksenä tai avoimena äänestyksenä. Käytännössä yleensä yhtiökokouksen puheenjohtaja tekee ehdotuksen äänestystavasta. Käsityksenä voi olla, että suljettu lippuäänestys on järjestettävä yhdenkin osakkaan sitä vaatiessa. Näin ei ole, vaan yhtiökokous päättää tarvittaessa enemmistöllä äänestystavasta.

Ennen virallista äänestystä voidaan myös suorittaa koeäänestys. Jos koeäänestyksessä näyttää siltä, että joku päätösehdotuksista on selvästi muita ehdotuksia suositumpi, se voidaan hyväksyä yhtiökokouksen yksimieliseksi päätökseksi, mikäli osakkaat tähän suostuvat. Jos osa osakkaista ei hyväksy koeäänestyksen tulosta, tulee suorittaa varsinainen äänestys. Jos kokouksessa yksikin osakas vaatii varsinaisen äänestyksen järjestämistä, tulee äänestys siis järjestää. Mikäli äänestystulos olisi kuitenkin jo koeäänestyksen perusteella selvä, voidaan päätöstä vastustavan osakkaan suostumuksella toimia niin, että äänestyksen sijaan todetaan pöytäkirjassa osakkaan eriävä mielipide.

Laissa ei ole mainintaa eriävästä mielipiteestä. Osakkaalla ei näin ollen ole ehdotonta oikeutta saada eriävää mielipidettä kirjattua pöytäkirjaan, eikä oikeutta saada erillistä kirjallista mielipidettä kirjallisena pöytäkirjan liitteeksi. Eriävällä mielipiteellä on se merkitys, että osakkeenomistaja pystyy näin osoittamaan, ettei ole hyväksynyt päätöstä tai ole tyytyväinen päätökseen.