Kameravalvonta taloyhtiössä – Turvaa vai tirkistelyä?

Milloin kameravalvonta kannattaa taloyhtiössä, missä kameroilla saa kuvata ja kuka saa katsoa tallenteita? Taloyhtiökupla-podcastin jaksossa Kiinteistöliiton vanhempi juristi Minna Anttila keskustelee kameravalvonnan hyödyistä, päätöksenteosta ja tietosuojasta.

Kameravalvontaa harkitaan taloyhtiöissä usein ilkivallan, vahingontekojen tai muiden häiriöiden vuoksi. Ennen kameroiden hankkimista on kuitenkin arvioitava, millaisia ongelmia valvonnalla halutaan ratkaista, onko se tarkoituksenmukainen keino ja ovatko kustannukset suhteessa odotettuihin hyötyihin.

Kameravalvonnassa on kyse henkilötietojen käsittelystä, vaikka tallenteita ei koskaan katsottaisi. Siksi taloyhtiön on määriteltävä valvonnan tarkoitus, rajattava kuvattavat alueet ja huolehdittava tietosuojasta. Myös tallenteiden säilytysaika ja katseluoikeudet on määriteltävä etukäteen.

Podcastissa käydään läpi myös sitä, kuka voi päättää kameravalvonnasta, mitä kotirauhan suoja tarkoittaa käytännössä ja miksi tallenteita ei saa katsella pelkästä uteliaisuudesta.

Milloin kameravalvonta kannattaa?

• Kameravalvontaa voidaan harkita esimerkiksi silloin, kun taloyhtiössä tai sen lähistöllä tapahtuu ilkivaltaa tai vahingontekoja.

• Valvonnan tarkoituksena voi olla ehkäistä uusia vahinkoja ja auttaa selvittämään tapahtuneita tilanteita.

• Ennen hankintaa kannattaa arvioida, kuinka vakavista ja toistuvista ongelmista on kyse ja onko kameravalvonta niihin sopiva ratkaisu.

• Kameroista aiheutuu kustannuksia hankinnan lisäksi myös esimerkiksi ylläpidosta, huollosta ja tallenteiden katselun järjestämisestä.

• Kannattaa pohtia myös vaihtoehtoisia keinoja, joilla turvallisuutta voidaan parantaa ja ongelmia ehkäistä asukkaiden yksityisyyttä vähemmän rajoittavasti.

Mitä kameravalvonnassa pitää ottaa huomioon?

• Kameravalvonta on henkilötietojen käsittelyä, jos kuvassa voidaan tunnistaa ihmisiä – myös silloin, kun kuvia ei tallenneta.

• Kameran kuvausalue pitää suunnitella ja rajata huolellisesti.

• Kotirauhan suojaamia alueita ovat asuntojen lisäksi esimerkiksi porraskäytävät, parvekkeet ja rivitalojen huoneistokohtaiset pihat. Näiden kuvaaminen edellyttää asianomaisten suostumuksia

• Taloyhtiön alueita kuvattaessa on ilmoitettava kameravalvonnasta kyltillä.

• Ennen käyttöönottoa on laadittava tietosuojaseloste, jossa määritellään muun muassa valvonnan tarkoitus, käsittelyperuste, tallenteiden säilytysaika, katseluoikeudet ja tietoturvan järjestäminen.

Milloin ja kuka saa katsoa tallenteita?

• Tallenteita saa katsoa vain ennalta määritellyissä tilanteissa, jotka liittyvät kameravalvonnan alkuperäiseen tarkoitukseen.

• Tietosuojaselosteessa pitää määritellä, missä asemassa olevilla henkilöillä on oikeus katsoa tallenteita. Heitä voivat olla esimerkiksi isännöitsijä, huoltoyhtiön edustaja tai hallituksen jäsen.

• Tallenteita ei saa katsella uteliaisuudesta tai naapureiden tekemisten seuraamiseksi.

• Tallenteiden tietoturvasta on huolehdittava niin, etteivät sivulliset pääse niihin käsiksi.

• Tallenteiden katselukerrat on suositeltavaa dokumentoida: kuka tallenteita katsoi, milloin ja mistä syystä.

Kuka tekee päätöksen kameravalvonnasta?

• Yleensä taloyhtiön yhteisiä alueita koskevasta kameravalvonnasta päätetään yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä.

• Jakson mukaan hallitus voi joutua arvioimaan päätöksentekoa myös kiireellisessä tilanteessa, jos toistuva ja akuutti ilkivalta edellyttää nopeita toimia.

• Kotirauhan suojaamien alueiden kuvaaminen edellyttää asianomaisten suostumuksia.

• Jos osakas tai asukas haluaa asentaa omaa kotirauhan suojaamaa aluettaan kuvaavan kameran taloyhtiön seinään, asennukseen tarvitaan taloyhtiön lupa. Yhtiö voi myös kieltää asennuksen.