× Kiinteistöliiton talous- ja veroneuvonta sekä korjaus- ja tekninen neuvonta palaavat joululomalta 7.1.2025. Jäsenten lakineuvonta palvelee normaalisti lukuunottamatta uudenvuoden aattoa, jolloin neuvonta sulkeutuu klo 12.
× Kiinteistöliiton talous- ja veroneuvonta sekä korjaus- ja tekninen neuvonta palaavat joululomalta 7.1.2025. Jäsenten lakineuvonta palvelee normaalisti lukuunottamatta uudenvuoden aattoa, jolloin neuvonta sulkeutuu klo 12.

Ylläpitokustannusten nousu painottunut kaukolämpöön, veteen ja jätehuoltoon

13.12.2024

Asuinkerrostalon ylläpitokustannukset nousivat maltilliset 1,5 % kolmannella kvartaalilla 2024. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen heinä-syyskuun KYKI-indeksin tuoreesta julkaisusta. Edellisestä neljänneksestä kuitenkin indeksi laski 0,3 prosenttia.

On hyvä, että kustannusnousu on vihdoin talttunut. Samalla on kuitenkin huomattava, että vuoden 2021 alusta lähtien asuinkerrostalon ylläpitokustannukset ovat nousseet kumulatiivisesti 16,5 prosenttia. Tämän kustannuskakun sulattelu jatkuu edelleen, niin kiinteistöillä kuin kotitalouksissa.

Mitä muuta taloyhtiöiden kustannuskehityksestä nähdään, kun katsotaan ”konepellin alle”?

Julkiset välttämättömyyspalvelut nostavat kiinteistökustannuksia tällä hetkellä eniten, sillä eniten kallistuivat kolmannella kvartaalilla jätehuolto ja vesikustannukset, joissa molemmissa nousua noin viisi prosenttia edellisvuodesta. Myös lämmitys kallistui edelleen selvästi, keskimääräisen nousun ollessa 3,2 prosenttia.

Kokonaiskustannuksia on alkusyksyllä hillinnyt selvästi kiinteistösähkön halventuminen, ja rakennuskustannusten pysyminen edellisvuoden tasolla. Yleisen arvonlisäverotuksen korotus näkynee kunnolla vasta neljännen neljänneksen luvuissa.

Entä muuta?

Kunnasta toiseen viime vuosien kustannusnousut ovat vaihdelleet julmetun paljon. Julkisista välttämättömyyspalveluista puhuttaessa huomataan, että Kiinteistöliiton Indeksitalo-mallissa syksystä 2020 syksyyn 2024 kaukolämmön taksat nousivat rajuimmin Järvenpäässä, Tuusulassa ja Helsingissä, peräti noin 60 prosenttia Kiinteistöliiton käyttämällä mallilla. Keskimäärin lukema oli 59 vertailukunnassa noin 27 %.

Vesikustannuksissa kovimmat nelivuotisnousut osuivat Raaheen (+45 %), Kouvolaan (+36 %) ja Heinolaan (+36 %). Keskimäärin puhuttiin 15 prosentin noususta.

Jätekustannuksissa kovimmat nousut osuivat Järvenpäähän, Keravaan ja Tuusulaan, jossa vertailutaksat nousivat neljässä vuodessa keskimäärin noin 55 %. Keskimääräinen nousu 22 %. Jätekustannusten osuus kokonaisuudesta on edelleen varsin pieni, mutta kustannusten nousu on selvästi voimistunut. Asiaa on seurattava tarkasti myös sen takia, että menossa oleva lainsäädännön uudistusten toimeenpano on vielä useilla alueilla kesken.

Elämme monin tavoin murrosvaiheita yhteiskunnassa, taloudessa ja alueilla. Valtakunnan tason keskimääräinen kustannus- ja talouskehitys voi näissä oloissa antaa huomattavan epätarkan kuvan yksittäisen kaupungin tai alueen kannalta, yksittäisistä kiinteistöistä puhumattakaan. Aineistojen tarkempi kaivelu auttaa ymmärtämään, miksi vaikkapa ylläpitokustannusten hyvinkin maltillisesta viime aikojen kehityksestä huolimatta kotitalouksien ja taloyhtiöiden talous on monissa kaupungeissa voimakkaan paineen alla.

 

 Jukka Kero

Jukka Kero

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton pääekonomisti.

Lisää blogikirjoituksia

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.