Vietämme merkittävän osan ajasta kotona ja kodin lähiympäristössä. Siksi on arvokasta, että myös koti on yhdenvertainen ja kaikenlaisesta syrjinnästä vapaa paikka jokaiselle. Perustuslain määritelmän mukaan yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että ”kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.” Se on sukua käsitteelle tasa-arvo, mutta kattaa sukupuolen lisäksi monta muuta asiaa. 

Yhdenvertaisuus on myös merkittävä taloyhtiöasia. Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksessa (2021) listataan tärkeimmät periaatteita siitä, miten taloyhtiön toiminta tulee järjestää. Ensimmäiseksi pääperiaatteeksi onkin nostettu juuri osakkaiden yhdenvertaisuus. Asunto-osakeyhtiölakiin kirjattu yhdenvertaisuuden määritelmä poikkeaa perustuslain merkityksestä. Hyvässä hallintotavassa osakkaiden yhdenvertaisuus määritellään seuraavasti: ”Osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella kaikki taloyhtiön osakkaat voivat olettaa, että heillä on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muilla osakkailla, jollei laista tai yhtiöjärjestyksestä muuta johdu tai osakas ei muuhun suostu”. 

Yhdenvertaisuusperiaate suojaa vähemmistöosakasta silloin, kun yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä on tekemässä lain tai yhtiöjärjestyksen vastaista päätöstä. Tarkoitus on siis suojata osakkaita päätöksiltä, jotka asettavat hänet epäoikeutettuun asemaan. 

Hyvä hallintotapa tai asunto-osakeyhtiölaki ei ota kantaa siihen, mitä kunkin meistä sopii ajatella naapureistamme. Kuitenkin ohjeessa todetaan, että ”osakkaiden ja asukkaiden välisellä huomaavaisuudella ja suvaitsevaisuudella on erittäin suuri merkitys asunto-osakeyhtiömuotoisessa yhteisöasumisessa kaikkien osakkaiden asumismukavuuden sekä yhteisen päätöksenteon ja toiminnan kannalta.” Tämän lisäksi ”osakkaiden ja asukkaiden on suvaittava sitä, että toisten osakkaiden ja asukkaiden tavat poikkeavat hänen tavoistaan, kunhan poikkeavista tavoista ei aiheudu objektiivisesti arvioiden merkittävää häiriötä tai muuta haittaa”. Toisin sanoen sopu sijaa antaa. 

En ole juristi, enkä lähde tekemään juridisia tulkintoja. Kuitenkin ihmisenä ajattelen, että periaate jokaisen kohtelemisesta reilusti ja oikeudenmukaisesti henkilön asemasta tai ominaisuuksista riippumatta kantaa tilanteessa kuin tilanteessa. Tärkeää on, että ihminen kohdataan omana itsenään, hänen tarpeensa huomioidaan ja vältetään syrjiviä toimintatapoja. Taloyhtiöissä tämä voi toteutua monella tapaa: tilojen esteettömyytenä, osakkaiden ja asukkaiden osallistamisena päätöksentekoon, erilaisten elämäntilanteiden ja tarpeiden huomioimisena, saavutettavina kokouskäytänteinä ja ylipäätään hyvän hallintotavan noudattamisena.  

Taloyhtiö voi myös päättää nostaa sateenkaarilipun salkoon tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kunniaksi.