Viitteitä hidastuvasta kustannusnoususta?

16.6.2023

Kustannusten ja hintojen voimakas nousu, plus korkojen nousu ovat paineistaneet kotitalouksia ja yrityksiä. Asuminen ja rakentaminen ovat kallistuneet selvästi. Mikä on vuoden 2023 puolivälin näkymä? Kesäkuun puolivälissä on julkaistu lukuisia tärkeitä tilastotietoja, jotka käyn tässä kirjoituksessa lyhyesti läpi.

Kuluttajahintojen nousu on hidastunut, mutta on yhä liian nopeaa

Kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui keväällä niin USA:ssa, Euroalueella kuin Suomessakin. Suomen toukokuun lukema oli kansallisessa indeksissä 6.8 %, mutta EU:n yhdenmukaistetussa indeksissä (jossa ei ole mukana esim. asuntolainojen korot) ”enää” 5.0 %. Inflaatio on siten selvästi vaimentunut, mutta edelleen alkuvuoden kuukausinousut tarkoittavat noin 5 % inflaatiovauhtia vuositasolle korotettuna.  Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu saattaa lähestyä hintojen nousuvauhtia kakkoskvartaalilta lähtien, mutta tiukkaa tekee.

Rakennuskustannusten nousu hidastunut nopeasti

Rakennuskustannusten nousu on hidastunut kuluttajahintojakin jyrkemmin. Toukokuussa vuositason lukema oli 3.7 %. Kuitenkin toukokuussa oli nousua huhtikuun lukemasta puoli prosenttiyksikköä. Tuoreet palkankorotukset näyttivät nyt nostaneen pitkästä aikaa työpanoksen alaindeksiä, samaan aikaan kun rakennustarvikkeiden ja palveluiden puolella tilanne on onneksi erittäin rauhallinen.

Kiinteistön ylläpitokustannukset laaja-alaisessa nousussa

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi (KYKI) nousi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä asuinkerrostalon alaindeksissä 8.7 % vuoden takaisesta. Nousua viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä oli 2.7 %. Viime vuoden keskimääräinen nousuhan oli kerrostaloissa 8.5 %. Kustannusnousun kärjessä olivat tammi-maaliskuussa sähkö, jätehuolto ja lämmitys, joiden kaikkien vuosimuutokset olivat kaksinumeroisia. Toinen tärkeä havainto on se, että kustannusnousu on ollut laaja-alaista kiinteistöillä, sillä maltillisimminkin kehittyneen kustannuserän (vesikustannukset) vuosimuutos oli 4.4 %. Sähkön hinnannousussa ja rakennuskustannuksissa tullee loppuvuodelle vastaan hidastuvaa nousua, mutta muiden alaerien suhteen näkymät ovat heikommat.

Taloyhtiöiden kulut kehittyneet hintoja maltillisemmin – Lämpimät säät ja säästöt selittävät osan

Hintojen ohella on syytä katsoa taloyhtiöiden kulujen, ts. lopullisten eurojen kehitystä. Vuonna 2022 kerrostaloissa tilinpäätöksissä hoitokulut kasvoivat keskimäärin 2.3 % edellisvuodesta. Hoitokulut ilman korjauksia kasvoivat kerrostaloissa 1.7 %. Pk-seudulla hoitokulujen muutos oli +0.8 %, ja muutos ilman korjauksia oli +4.8 %. Hoitovastikkeen kertymä kasvoi viime vuonna kerrostaloissa 3.4 %. Kiinteistöliiton maaliskuisen hoitovastikekyselyn perusteella alustava arvio vuoden 2023 kerrostalojen keskimääräisestä hoitovastikkeen noususta oli 7.5 %. Kesän jälkeen näemme, muuttuuko lopullinen arvio tästä. 

Miksi hoitokulut nousivat varsin maltillisesti vuonna 2022 ja mahdollisesti myös vuonna 2023, vaikka yleinen kustannusten ja hintojen nousu on ollut yllä olevan kaltaista? Potentiaalisia syitä on useita, mutta kuva on selkeä. Ensinnäkin vuosi 2022 oli selvästi lämpimämpi kuin vuosi 2021, ts. lämmitysenergiaa kului jo tästä syystä vähemmän. Myös vuoden 2023 alku on ollut lämmin. Lisäksi taloyhtiöt ovat toteuttaneet ”astetta alemmas” -henkisiä toimenpiteitä, joilla energiankäyttöä on myös hieman leikattu. Myös sähköä on säästetty, ja sen lisäksi sähkösopimukset olivat huomattavan isossa osassa taloyhtiöitä erittäin edullisia määräaikaisia sopimuksia vielä koko vuoden 2022 ajan. 

Kuluja on luultavasti säästetty muutenkin. Lisäksi taloyhtiöiden isoissa korjauksissa (esim. lämmitystaparatkaisuja koskien) isoja osia investointikustannuksista on aktivoitu taseeseen, minkä takia läheskään kaikki kustannukset eivät näy tilinpäätösaineistojen kuluriveillä. 

Lopuksi on muistutettava tässäkin, että kunkin taloyhtiön vuodesta toiseen kulukehitys on hyvin yksilöllistä, ja kehityksessä on paljon myös satunnaista vaihtelua. Näin ollen kaavamaiset prosenttiarviot valtakunnallisesti tai kuntatasolla ovat yksittäisten yhtiöiden kannalta lähinnä suuntaa antavia.