Tulvivat kellarit ja hohkavat huoneistot – kuinka taloyhtiösi tulee varautua sään ääri-ilmiöihin

20.5.2024

Sääolosuhteet vaikeutuvat ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Jatkossa tukalat helteet, rankkasateet, lisääntynyt kosteus ja tuholaiset aiheuttavat päänvaivaa yhä useammalle. Oli kyse kodista, mökistä tai liiketilasta, kiinteistönomistajan on arvioitava, millaisia riskejä kiinteistöön kohdistuu ja miten niihin voi varautua hyvissä ajoin.

Miten taloyhtiön tulee varautua sään ääri-ilmiöihin ja ylipäätään vaikeutuviin sääolosuhteisiin? Kuten aina, kukin tilanne on yksilöllinen, eikä yksi ratkaisu sovi jokaiselle yhtiölle. Korkealla kalliolla sijaitseva rakennus saattaa kärsiä porottavasta auringosta tai tuulesta johtuvista viistosateista, jotka rakenteisiin imeytyessään voivat aiheuttaa kosteus- ja sisäilmaongelmia. Matalalla sijaitsevaa rakennusta saattaa suojata ympäröivä kasvillisuus, maan muodot ja muut rakennukset, mutta tulvariskit korostuvat.

Sijaitseeko kiinteistösi tulvariskialueella

Ensimmäinen askel on selvittää, millaiset riskit juuri omaan kiinteistöön kohdistuvat. Otetaan tässä kirjoituksessa esimerkiksi erilaiset tulvat. Ensiksi sinun kannattaa tarkistaa Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen ylläpitämästä karttapalvelusta, sijaitseeko kiinteistösi tulvariskialueella. Tulvakartat ovat suuntaa antavia arvioita, jotka auttavat hahmottamaan mahdollisia riskejä. Huomionarvoista on myös erottaa, puhutaanko vesistö- vai kaupunkitulvista.

Vesistö- tai meritulvista puhutaan, kun luonnonvesistö kuten joki tai meri tulvii. Suomessa on arvioitu olevan 22 merkittävää tulvariskialuetta, joissa meriveden ja vesistöjen pinnan nousu voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Merkittäviä tulvariskialueita löytyy muun muassa Helsingin ja Espoon rannikoilta, Turusta, Rovaniemeltä ja Porista.

Meri- ja vesistötulvat osataan yleensä ennustaa etukäteen, joten niiden ennakointi on yllättävämmistä rankkasateista johtuvia tulvia pääsääntöisesti helpompaa. Kuitenkin jääpatotulva voi syntyä hyvinkin nopeasti, kun kevään myötä irronneet jäälautat kasautuvat jokeen padoksi ja tukkivat veden virtauksen. Samoin jokien alijäähtyneistä virtauksista johtuvat hyydetulvat voivat syntyä nopeasti. Samalla vesistötulvien aiheuttavat vahingot voivat olla hyvinkin mittavia. Muistettava on sekin, että ilmastonmuutos muuttaa myös tulvien käyttäytymistä, sillä talvitulvien arvioidaan lisääntyvän ja kevättulvien jopa vähentyvän.

Toinen tulvatyyppi on hulevesi- tai rankkasadetulvat. Hulevesitulvat ovat erityisesti riesa kaupungeissa, sillä asutus on tiheää ja maan pinnasta suuri osa on eri tavoin peitettyä, jolloin sen vedenläpäisykyky on heikompi. Hulevesitulva syntyy, kun sadevedet eivät pääse imeytymään riittävän nopeasti maaperään tai kulkeutumaan hulevesiviemäriverkostoon. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän rankkasateiden määrää, mikä näkyy myös hulevesitulvien yleistymisessä.

Tulviin varautuminen taloyhtiöissä

Hulevesitulviin varautuminen on aina tietyssä määrin kiinteistön omistajan ja kunnan yhteispeliä. Kiinteistön omistaja eli taloyhtiö vastaa kiinteistönsä hulevesien eli sade tai sulamisvesien hallinnasta ja rakennuksen perustusten kuivatuksesta. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi ojitukset ja rännit, viheristutukset ja -katot sekä asfaltin ja muiden veden imeytymistä hidastavien pintojen osuuden vähentäminen tontilla. Kunta vastaa puolestaan tarpeellisten hulevesien hallintaa koskevien palveluiden järjestämisestä asemakaava-alueilla, esimerkiksi toteuttamalla hulevesijärjestelmän. Kiinteistönomistajan tai haltijan velvollisuudeksi jää johtaa hulevedet tuohon hulevesijärjestelmään, mikäli niitä ei pystytä imeyttämään kiinteistöllä.

Vesistötulvien osalta kiinteistönomistajan on syytä olla tietoinen mahdollisesta riskistä ja pohtia, millaisin keinoin niihin voidaan omatoimisesti varautua. Esimerkiksi tulvavallit ja tyhjennyspumput voivat tulla arvoon arvaamattomaan vesien noustessa kohti kellareita.

Laadi tulvasuunnitelma ja mieti jatkoaskeleet

Olipa kyse sitten vesistö- tai hulevesitulvasta, kaikissa tapauksissa kiinteistönomistajan on järkevää laatia tulvasuunnitelma. Ohjeet suunnitelman laatimiseksi esimerkkeineen löytyvät kätevästi vesi.fi-sivustolta. Kattavassa tulvasuunnitelmassa huomioidaan koko joukko asioita, kuten kiinteistön lähtötilanne, rakennuksien suojaaminen, sähkö- ja vesisulut, turvalliset poistumisreitit ja tärkeimmät yhteystiedot.

Kun tulvasuunnitelma on laadittu, taloyhtiön käyttäjien tulee olla tietoisia sen olemassaolosta ja sisällöstä. Kerro siis suunnitlmasta osakkaille, asukkaille ja muille käyttäjille. Tarpeelliset hankinnat kuten tulvavallit ja kotivara tulee olla hankittuna ennen kuin vahinko on käsillä. Myös vastuunjaosta ja yhteisistä pelisäännöistä on tärkeää sopia ennakoiden hyvissä ajoin. Paraskaan ohjeistus ei auta pöytälaatikossa.

Vahinkojen ennaltaehkäisyn lisäksi on syytä pohtia, miten toimitaan, jos vahinko kuitenkin tapahtuu. Erityisesti vesistötulvien vahingot voivat kasvaa mittavaksi, mutta vakuutukset välttämättä kata niitä. Useimmissa vakuutusehdoissa korvattava vesistötulva on määritelty niin harvinaiseksi, että sen esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Rankkasadetulvien korvattavuus on yleisempää, mutta tällöinkin korvauksen rajat ovat tiukat. Siksi kiinteistönomistajan tulee olla tietoinen siitä, millaisia vahinkoja vakuutus todella kattaa.

Lisätietoa tulossa vaikeutuviin sääolosuhteisiin varautumiseksi taloyhtiöille

Kiinteistöliitto laatii yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Howden Finlandin kanssa oppaan siitä, millaisia asioita taloyhtiön tulee huomioida sääolosuhteiden vaikeutuessa ja sään ääri-ilmiöiden yleistyessä. Opas julkaistaan vuoden 2024 aikana.

Lisäksi Kiinteistöliitto järjestää keskustelutilaisuuden aiheesta SuomiAreenassa keskiviikkona 26.6. Lavalla aiheesta keskustelevat rakentamisen ja korjaamisen, vakuutusalan sekä ilmastosopeutumisen piinkovat asiantuntijat palvelujohtaja Jani Korhonen, Howden Finland; rakennuttajainsinööri Aleksi Siirtola, Porin kaupunki; sopeutumisen suunnittelija Katriina Virtanen, Suomen ympäristökeskus ja rakennustekninen asiantuntija Jari Halonen, Suomen Kiinteistöliitto.

Mitä: Tulvivat kellarit ja hohkavat huoneistot – kuinka taloyhtiösi tulee varautua sään ääri-ilmiöihin
Milloin: Keskiviikkona 26.6. klo 11.00–11.45
Missä: Eetunaukion lava, Yrjönkatu 15, Pori. Tilaisuus on seurattavissa myös MTV-katsomosta.