Helle ja kuivuus 

Ilmastonmuutoksen myötä voimistuvat helleaallot vaikuttavat monipuolisesti rakennuksiin ja niiden asukkaisiin. Kotien viilennyksen merkitys kasvaa, kun lämpötilat nousevat ja helteet pitkittyvät. Erityisesti ikäihmisille ja sairastaville helteet voivat olla vaarallisia. Euroopan ympäristöviraston mukaan helleaallot ovat johtaneet merkittäviin terveys- ja taloudellisiin haittoihin. Suomessakin ikääntyneiden kuolemat ovat yleisiä helleaikoina. 

Kuivuus lisää myös maastopalojen riskiä, mikä uhkaa paitsi luontoa myös rakennuksia ja ihmisiä. Kanadan kesän 2023 ennenäkemättömät maastopalot ovat mahdollisia myös Suomessa, sillä ilmasto ja metsätyypit ovat monin paikoin samanlaiset. Kuten eri puolilla maailmaa on havaittu, laajimpien maastopalojen tukahduttaminen on erittäin vaikeaa ja sama pätee myös Suomeen. 

Tulvat ja kosteus 

Samalla kun helteet voimistuvat ja kuivat ajanjaksot pitkittyvät, myös rankkasateet yleistyvät. Toisin sanoen keväällä ja kesällä sataa harvemmin, mutta silloin kun sataa, sataa kunnolla. Kesän runsaat kaupunkitulvat ovat yksi osoitus siitä, millaisia riesoja ilmastonmuutos tuo mukanaan. Viemäriverkostojen kapasiteetti joutuu koetukselle, ja hulevesien hallinta korostuu entisestään. 

Talvien leudotessa sade tulee yhä useammin vetenä ja pilvisyys lisääntyy, jolloin rakennukset altistuvat kosteudelle, eivätkä rakenteet ehdi kuivua. Tämä lisää myös sisäilmaongelmien ja muiden vaurioiden riskiä. Lämpötilan vaihtelu nollan tuntumassa puolestaan altistaa liukastumisille. Samoin se haastaa rakennusten rakenteita, kun lumi sulamisen ja jäätymisen myötä tiivistyy katoille. Erityisesti tasakattoisten rakennusten kantokykyyn on kiinnitettävä huomiota. 

Tuuli ja myrskyvahingot 

Suomessa ei ole toistaiseksi havaittu merkkejä myrskyjen lisääntymisestä, mutta on kuitenkin odotettavissa, että myrskyvahingot tulevat yleistymään. Leudommat talvet vähentävät maaperän routaantumista, minkä takia puut kaatuvat helpommin talvimyrskyjen aikana ja voivat näin aiheuttaa vahinkoja voimalinjoille ja rakennuksille. 

Keinoja vaikeutuviin sääolosuhteisiin varautumiseksi 

Ennakointi ja suunnitelmallisuus ovat keskiössä vaikeutuviin sääolosuhteisiin varautumisessa. Peruskorjauksia ja -parannuksia toteuttaessa on syytä miettiä, millaisissa olosuhteissa rakennuksen tulee selviytyä myös kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta asiantuntijoiden avulla valistuneiden arvioiden tekeminen on mahdollista. Pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS) laatiessa on pohdittava, millaisia riskejä juuri omaan rakennukseen kohdistuu ja miten niihin varaudutaan. 

Sääolosuhteiden vaikeutuessa rakennusten materiaalivalinnat korostuvat. Niiden tulee kestää kosteutta, hellettä ja ylipäätään vaihtelevia sääolosuhteita. Esimerkiksi julkisivun tiiliverhoilu ja eristysrappaus voivat altistaa veden imeytymiselle rakenteisiin, jolloin niiden asiallisesta kuivumisesta on huolehdittava. Asunnon kuumuutta voi vähentää esimerkiksi hankkimalla lämpösäteilyä hylkivät pinnoitteet ikkunoihin. Samoin verhoista ja sälekaihtimista on apua asunnon lämmönsäätelyssä. Ilmastoinnista, jota aiemmin on pidetty luksuksena, tulee yhä useammassa kodissa välttämättömyys. 

Samoin rakennuksen arkkitehtonisiin ratkaisuihin on syytä kiinnittää huomiota. Katon riittävä kaltevuus vähentää lumen kertymistä katolle. Tummat ulkopinnat rakennuksessa keräävät lämpöä ja uv-säteilyä, eikä näin ollen auringon porottaessa ole kestävin ratkaisu. Säteily nopeuttaa myös materiaalien kulumista. 

Suomessa erityisesti hulevesien hallinnan ja tulvavahinkojen ehkäisemisen merkitys kasvaa. Mikäli viemäriverkon kapasiteetti ei riitä, tilannetta voi helpottaa huolehtimalla siitä, että sadevedet imeytyvät maaperään tai vedet ohjautuvat hulevesikosteikkoihin. Salaojitus ja pihan asfaltoinnin korvaaminen nurmella tai hiekkakentällä on yksi keino. Hulevesien käsittelyssä auttavat myös viherkatot, jotka hidastavat veden kulkeutumista viemäreihin. Vesistöjen läheisyydessä tulvapenkereet, tulvapuomit ja hiekkasäkit tarjoavat suojaa tulvatuhoilta. 

Ennakkovarautumisen lisäksi on tärkeää pohtia, mitä sitten, jos vahinko sattuu. Taloyhtiön vakuutusten tarkistaminen on olennainen osa kokonaisvaltaista varautumista. Suomessa Finanssiala on varoittanut, että hillitsemätön ilmastonmuutos vaikuttaa myös vakuutusalaan. Sään ääri-ilmiöiden yleistymisellä voikin olla vaikutuksia vakuutusehtoihin ja myönnettyihin korvauksiin. Siksi taloyhtiön on syytä aika ajoin keskustella vakuutusyhtiönsä tai meklarinsa kanssa, millaisia vahinkoja vakuutus korvaa muuttuvissa olosuhteissa. 

Ilmastonmuutos asettaa uusia haasteita taloyhtiöille ja asukkaille, mutta oikeilla toimenpiteillä ja varautumisella voidaan lieventää sen vaikutuksia. Samalla luonnollisesti on syytä panostettava tärkeimpään ennakkotoimenpiteeseen eli päästöjen vähentämiseen, jolloin ilmastonmuutoksen eteneminen hidastuu ja sen haitat pienenevät.