Kuntien ja taloyhtiöiden yhteistyö kannattaa
14.3.2017
Tiukassa taloustilanteessa kunta saattaa sortua kiinteistöverojen ja -maksujen kiristämisen tielle. Tämä kuitenkin heikentää suoraan kiinteistönomistajien ostovoimaa ja taloutta. Viisaampaa olisi tiivistää yhteistyötä asukkaiden ja kiinteistönomistajien kanssa esimerkiksi tehostamalla lupatoimintaa ja kehittämällä turvallisempaa ja viihtyisämpää asuinympäristöä. Tämä toisi mukanaan kasvavaa rakentamista, uutta elinvoimaa ja verotuloja kuntaan.
Kunnat ovat nostaneet veroprosenttejaan laajasti. Vuosina 2009-2017 kiinteistöveron taso on kasvanut noin 50 suurimmassa kunnassa keskimäärin 60 prosenttia.
Ei siis ihme, että kiinteistönomistajat kantavat kuntavaalien alla huolta nimenomaan kiinteistö- ja asumiskustannusten kasvusta. Lisätietoa tästä voit lukea Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikyselyn tuloksista.
Tätä tietä ei voi kulkea loputtomiin: verojen ja maksujen jatkuva nousukierre uhkaa kuntalaisten taloutta yhä enemmän.
Veronkorotusten sijaan kuntien kannattaa panostaa tehokkuuteen ja tiiviimpään yhteistyöhön kiinteistönomistajien kanssa. Esimerkiksi seuraavat konstit auttavat:
1. Rakennuslupatoiminnan ja kaavoituksen tehostaminen
Tehokas rakennuslupatoiminta ja kaavoitus tuovat mukanaan kasvavaa rakentamista ja sitä kautta myös uutta elinvoimaa ja verotuloja kuntaan. Hyviä käytäntöjä on olemassa: esimerkiksi Oulun rakennusvalvonta ilmoittaa tavoitteekseen maksimoida rakentamisen määrää kunnassa. Tuki lisä- ja täydennysrakentamiselle hyödyttää sekä kuntia että taloyhtiöitä.
2. Yhteiset energiatehokkuustalkoot
Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa asumiskustannuksiin myös energiaviisauden kautta. Esimerkiksi kaukolämpöyhtiön tehokkuus sekä kunnan tuki uusiutuville energiamuodoille auttaa taloyhtiöitäkin säästämään energiakuluissa.
3. Tiiviimpää yhteistyötä palveluissa, turvallisuudessa ja viihtyisyydessä
Myös tiiviimpi yhteistyö kiinteistönomistajien kanssa esimerkiksi katujen kunnossapidossa ja turvallisuus- sekä viihtyisyystyössä voi tuottaa hedelmää. Turvallisuuden ja viihtyisyyden parantuessa myös alueiden ja kiinteistöomaisuuden arvo sekä sitä kautta myös kiinteistöveropohja pysyvät hyvänä. Tästä hyötyvät lopulta sekä kunnan että kuntalaisten talous.
Kirjoittaja on Kiinteistöliiton pääekonomisti.