Korjausrakentamisen laadun edistämiseen tarvitaan ryhtiliike

18.2.2020

Taloyhtiöt ovat suurten haasteiden edessä. Suurimpia haasteita aiheuttavat rakennuskannan vanheneminen, kiristyvät säädökset ja väestön ikääntyminen. Näihin haasteisiin voidaan varautua suunnitelmallisen kiinteistönpidon avulla. Tulevien hankkeiden ajoitukseen ja rahoituksen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta asumiskustannukset saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla. Hankkeiden lykkääminen voi johtaa siihen, ettei niille saada rahoitusta.

Korjausrakentamisessa huomio kääntyy lähes poikkeuksetta laatukeskusteluun. Syynä tähän on usein se, ettei osakkaiden odotukset vastaa käytännön kokemuksia. Taloyhtiön onkin panostettava tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyihin tavoitteisiin ja niiden selkeyteen sekä lopulta laadittaviin sopimuksiin.

Taloyhtiön osakkaiden tahtotila saadaan selville esimerkiksi osakaskyselyn ja hankesuunnittelun avulla. Hankesuunnittelussa määritetään mm. korjaustöiden sisältö ja laajuus, alustava budjetti ja toteutustapa. Tavallisesti selvitetään myös, mitä remontteja kannattaa tehdä samanaikaisesti ja mitä tiettyinä ajankohtina myöhemmin.

Opituista uudisrakentamisen toimintatavoista ei aina haluta päästää irti, vaikka toimintaympäristö on muuttunut. Muutamat palveluntuottajat ovat kuitenkin oivaltaneet palvelun merkityksen ja panostaneet palveluprosessin kehittämiseen.

Palveluntuottajien on panostettava teknisen laadun lisäksi toiminnallisen laadun kehittämiseen. Toiminnallisella laadulla tarkoitetaan palveluntuottajien toimintaa korjaustyön aikana. Tähän vaikuttavat palveluntuottajien asenteet, käyttäytyminen, toiminnan täsmällisyys, aikataululupausten pitävyys, viestintä ja sen oikeellisuus ja niin edelleen.

Toiminnallisen laadun kokeminen on subjektiivista, mutta kokonaisuuden kannalta merkittävää. Vaikka korjaustyön tekninen laatu olisi hyvä, heikko toiminnallinen laatu saattaa johtaa siihen, että palvelu koetaan kokonaisuutena epäonnistuneeksi.