Kiertotalous tulee, mutta miten?

31.1.2018

Jätehuolto, kierrätys ja kiertotalous. Maailma muuttuu ja haasteita on. Brysselissä on leivottu pari vuotta ns. kiertotalouspakettia. Ennen joulua saavutettiin kolmikantaneuvotteluissa alustava sopu, jota esiteltiin tammikuussa komission tiedotteilla. Uutena asiana julkaistiin luonnos EU:n Muovistrategiaksi. On luultavaa, että kierrätystavoitteet tulevat nousemaan nykyisestään. Mutta nykyistenkään tavoitteiden saavuttaminen ei ole läpihuutojuttu.

Direktiivi-muutosten tavoitteena on edistää kiertotaloutta sekä vähentää kaatopaikoille ja polttoon menevän jätteen määrää. Yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 % vuonna 2025, 60 % vuonna 2030 ja 65 % vuonna 2035. Myös tuottajavastuullisten muovi-, lasi-, metalli-, puu- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteiden kierrätystavoitteita nostettaisiin nykyisestä.

Jatkotyössä selvitetään, asetetaanko tavoite esim. ruokajätteen vähentämiselle, tekstiilijätteen ja biojätteen kierrätykselle, pakkausten uudelleenkäytölle, rakennus- ja purkujätteen materiaalivirtojen hyödyntämiselle. Jätteiden lajittelun ja erilliskeräyksen lisääminen on tulevaisuudessa edessä.

Vuonna 2016 Suomessa kierrätettiin yhdyskuntajätteestä 42 %. Tavoitteena on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Joulun edellä julkaistun Valtakunnallisen jätesuunnitelman 2023 (VALTSU) tavoitteen mukaan yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Tässä mielessä direktiivin kiristys ei aiheuta tavoitteiden kannalta suuria muutoksia tarkastelujakson alussa.

Ympäristöministeriö on pohtimassa, miten yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet voisivat toteutua. Kiinteistökohtaisten erilliskeräysvelvoitteiden kiristys voi olla edessä. Vaikutukset näistä kohdistuisivat lähinnä sinne, jossa alarajat nykyisin ovat korkeimmat. Pakkausmuovin keräämisen tehostaminen olisi yksi kierrätystä lisäävä ratkaisu. Tänä päivänä pakkausmuovissa on aika harva aluekeräysverkosto, joiden lisäksi on kokeiluluontoisia kiinteistökohtaisia keräysratkaisuja.

Kiertotalouden tavoitteissa on paljon hyvää, mutta keskustelussa on tiettyjä yltiöoptimistisia piirteitä. Kustannus-hyöty -arviot ovat välillä hukassa. VALTSUssakin on esillä ajatus, että yhdyskuntajätteen kustannuksia vyörytettäisiin taloyhtiöissä huoneistokohtaisesti painoperusteisesti jätteen aiheuttajalle (pay-as-you-throw).

Tämä ajatuksenjuoksu ei kestä kriittistä tarkastelua. Tavoitteena pitäisi olla jätteen määrän vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen. Varmaa tässä kuitenkin olisi vain se, että jätehuoltokustannukset nousisivat. Sekä investointien että käytön seurauksena. Samalla lisääntyisivät myös hallinnollinen työ (esim. yhtiöjärjestykset uusiksi), ja päätään nostaisivat lieveilmiöt. Kiertotalouden voittokulku pitää hakea muilla tavoin. Onneksi vaihtoehtoja on tarjolla. Osa niistä on kokonaisuuden kannalta järkeviä, osa ei.

Linkit:

 http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Jatedirektiiveista_alustava_sopu_EUssa__(45460)

http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Tiedotteet_2017/Uusi_valtakunnallinen_jatesuunnitelma_ja(45459)

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton pääekonomisti.

Jukka Kero

Jukka Kero

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.