Katse eteenpäin ja vielä hieman kauemmas

4.5.2017

Taloyhtiöiden yhtiökokouksissa päätetään vuosittain 2,3 miljardin euron korjauksista ja kuuden miljardin vastikkeista sekä valitaan 300 000 hallituksen jäsentä. Näillä päätöksillä on vaikutusta 2,6 miljoonaan suomalaiseen. On hienoa, että seuraavan vuoden suunnittelu hoidetaan pääsääntöisesti mallikkaasti. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Ei, kun kyse on monen suomalaisen elämän suurimmasta sijoituksesta tärkeimmästä kansallisvarallisuudestamme.

Mitä yhtiössä halutaan asumiselta? Mitä korjauksia on tehtävä seuraavan 20-30 vuoden sisällä? Millä tämä kaikki rahoitetaan? Siinä muutamia kysymyksiä, joita jokaista tuli pohtia kaikissa taloyhtiöissä. Vastaukset ovat erilaisia, mutta yhdistävänä tekijänä tulevaisuuden hahmottaminen.

On melko helposti määriteltävissä tulevat korjaustarpeet, kunhan asiaan löytyy kiinnostusta. Se mitä tavoitellaan, määrittelee tietenkin myös tulevien korjausten laadun, määrän ja hintalapun. Viimeinen kohta on valitettavan usein se mikä unohtuu. Korjaustarpeet ovat kyllä tiedossa, mutta rahoitusta ei ole samalla tavalla suunniteltu. Rahoituksen suunnittelu on yhtä tärkeä osa kokonaisuutta kuin hankkeen tekninen puolikin ja siihen olisi syytä kiinnittää huomiota jo hyvissä ajoin, eikä ole lainkaan liioiteltua pohtia 10 tai 15 vuoden päästä tehtävän putkiremontin rahoitusta jo nyt. Nyt on nimenomaan oikea hetki miettiä miten tulevat kustannukset vaikuttavat yhtiön talouteen sekä ennen kaikkea, minkälaiseksi yksittäisen osakkaan maksutaakka muodostuu. Varautumalla ja huolellisella suunnitellulla voidaan mahdollistaa tarpeellisten remonttien toteuttaminen ylikuormittamatta osakkaan ja yhtiön taloutta.

Katse olisi syytä siirtää reilusti eteenpäin ja pohtia vähintään näitä asioita jo hyvissä ajoin etukäteen:

• Mitä tulevat korjaukset tulevat maksamaan? 
• Saadaanko pankista lainaa koko summalle?
• Kuinka suureksi vastike tule nousemaan? Pystyvätkö osakkaat maksamaan sen?
• Olisiko mahdollista myydä yhtiön omaisuutta hankkeiden rahoittamiseksi?
• Pitäisikö hankkeisiin varautua keräämällä rahaa etukäteen?

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija.