Inflaatio- ja kustannuskehitys hieman rauhoittunut

15.9.2023

Syyskuun puolivälissä julkaistiin useita tärkeitä tilasto- ja vertailutietoja kiinteistö- ja rakentamisalalla. Yleiskuvassa positiivista on se, että useat mittarit osoittavat nyt rauhoittumista. Mutta edelleenkin monet kustannukset nousevat tuntuvasti. Kustannuskehitys vaihtelee runsaasti myös kaupungista toiseen. Huonoa on kuitenkin se, että toistaiseksi hidastumisestaan huolimatta hinta- ja kustannuskehitys ylittää käytettävissä olevien tulojen nousun. Sähkön hinnan kehitysarvio näkyy selvästi kaikissa vertailuissa. Tämä vaatii erityishuomion ns. yleisen kustannuskehityksen ulos puristamisessa.

Kuluttajahintaindeksin nousu vaimentunut

Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos on hidastunut elokuussa 5,6 prosenttiin Suomessa, ja EU:n yhdenmukaistetulla indeksillä mitattuna 3,1 prosenttiin. Kansallinen indeksi on kohonnut helmikuun jälkeen 1,2 prosenttia, ja viimeisen kolmen kuukauden aikana jopa aavistuksen laskenut. Merkittävä osa tätä kehitystä on ollut sähkön hintakomponentin laskeva vaikutus kokonaisindeksiin. Loppukesällä kuitenkin oli muitakin kuluttajahintaindeksin osia, joiden kehitys oli miinusmerkkistä.

Kokonaan inflaation kääntymistä deflaation puolelle ei vielä viimeaikaisten kehitysten perusteella voida povata. Joka tapauksessa on syytä toivoa ja taistella sen puolesta, että inflaatiopaineet olisivat erittäin hillittyjä lähikuukausina. Raha on nyt niukkaa. Hinta- ja kustannuskehitys ylittää käytettävissä olevien tulojen nousun.

Rakennuskustannusten nousu hidastunut jo kahteen prosenttiin

Rakennuskustannusindeksi nousi elokuussa 2,1 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Muutosta on puolessa vuodessa ainoastaan 0,7 prosenttia. Vaikka työkustannuksiin on tullut rakennusalallakin nousua, tarvikepanosten hintojen hienoinen lasku on pitämässä tilannetta maltillisena. Toivotaan, että päästään jopa jonkinasteiseen kokonaislaskuun lähikuukausina, sillä rakennuskustannukset ovat tämän vuosikymmenen alusta nousseet kumulatiivisesti 17 prosenttia. Samaan aikaan korot ovat rajusti nousseet ja talouden pyöriin on tullut raskaasti soraa.

KYKI-indeksin nousu hidastui vain lievästi loppukeväällä

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksin vuosinousu hidastui huhti-kesäkuussa 8,4 prosenttiin edellisen kvartaalin 11,5 prosentista. Asuinkerrostalon alaindeksin kohdalla hidastuminen oli lievempää, sillä huhti–
kesäkuussa lukema oli 7,3 prosenttia, alkuvuoden 8,7 prosentin jälkeen. Viimeisen puolen vuoden aikana hidastuminen on ollut kokonaisindeksissä voimakkaampaa kuin asuinkerrostalon indeksissä.

Indeksitalo-vertailussa kustannusnousua laajasti miltei kaikissa kustannuserissä

Kiinteistöliiton Indeksitalovertailu syyskuuta 2023 koskien osoitti myös viime vuoteen verrattuna hillitympiä kokonaisnumeroita, mutta vain siinä tapauksessa, että otetaan sähkön vertailukustannuksen saama merkittävä alentuma (-24 % keskimäärin 59 kaupungissa) mukaan. Tällöin keskimääräinen kunnallisten maksujen nousu oli tänä vuonna 2,9 prosenttia, kun viime vuodelle lukema oli peräti 12,7 prosenttia.

Mikäli sähköenergian hintakehitys jätetään pois vertailusta 2021–2023 (mutta siirtomaksut ja perusmaksut kuitenkin sähkössä huomioidaan), kaupunkikohtaisten kustannusten nousu on kiihtynyt tänä vuonna. Näin tarkastellen lukemat ovat vuonna 2022 keskimäärin +4,7 prosenttia ja tänä vuonna +7,1 prosenttia. Kustannusten nousu kunnissa on joka tapauksessa ollut tänä vuonna edellisvuotta laaja-alaisempaa.

Miksi sähköenergiakustannus on perusteltua ottaa sivuun kustannuskehityksen yleistrendin arvioinnista?

Yksinkertaisesti siksi, että viimeisen parin vuoden kuluessa sähkösopimusten murros on ollut suurta, ja markkinahintojen vaihtelu vielä suurempaa. Ns. keskimääräisen sähkökustannuksen arviointi kiinteistöjen tasolla on hyvin epävarmaa. Vielä 2023 loppuun saakka on sähkön ostajilla sopimuksia, jotka ovat hinnoiltaan syksyn 2022 ja alkuvuoden 2023 spot-hintoihin ja saatavilla olleisiin mihin tahansa sopimushintoihin nähden erittäin edullisia. Vuonna 2024 oltaneen pitkälti tilanteessa, jossa sähkösopimusten hinnat kiinteistötasolla heijastelevat suurelta valtaosaltaan sähkö- ja energiamarkkinoiden olosuhteita sodan alkamisen jälkeen.