Eduskuntavaalit 2023: Vaalit lähestyvät – mitä taloyhtiö voi odottaa tulevalta neljältä vuodelta?

4.11.2022

Eduskunnan kausi lähenee loppuaan ja jo ensi huhtikuussa meillä on Arkadianmäen uudet päättäjät valittuina. Maailma muuttuu vääjäämättä neljässä vuodessa, mutta tällä kertaa muutos tuntuu erityisen suurelta. Kärsimme ja selätimme globaalin pandemian. Venäjä on hyökännyt Eurooppaan. Britannia on eronnut Euroopan unionista. Suomi on viittä vaille Naton jäsen. Energiakriisi painaa päälle. Esimerkit edellä kuvastavat sitä, että jo lähitulevaisuuden ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa, mutta yritetään joka tapauksessa.

Miltä tuleva vaalikausi näyttää taloyhtiön vinkkelistä?

Se, mitä teemoja hallitus nostaa ohjelmaansa, riippuu paljon siitä, mitkä puolueet hallituksen muodostavat. Lisäksi ministeriöt tekevät esityksensä siitä, millaisia asioita kauden aikana tulisi käsitellä. Oli hallituspohja mikä hyvänsä, talouden heikentyneitä näkymiä ja julkisen talouden epätasapainoa on hankala ohittaa. Mikäli talouden tila olennaisesti huononee, valtion tulot pienenevät, ja tietyt menot tahtovat kasvaa. Hallitus palannee joka tapauksessa valtion menokehykseen, mikä tarkoittaa myös sitä, että rahaa on niukemmin jaossa.

Jokaisen eduskunnan tehtävä on toimeenpanna EU-lainsäädäntöä ja tehdä maakohtaisia sovelluksia. Tuleva eduskunta saa käsiteltäväkseen muun muassa EU:n ilmastopaketin, jonka päämäärä on saavuttaa 55 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Hallituksen tuleekin löytää parhaat tavat soveltaa ilmastopakettia. Tavoitteen tulee olla, että keinot ovat tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia, sosiaalisesti kestäviä ja taloudellisesti toteutettavissa. Keskeistä on se, että samalla kun päästöjä vähennetään, tavalliset kansalaiset pysyvät muutoksessa mukana.

Ei ole Suomesta irrallaan sekään, millaista ulko-, turvallisuus- ja energiapolitiikkaa EU harjoittaa. Ukrainan sodan ratkominen ja laajemman eskalaation välttäminen, jäsenmaiden rakoilevat rivit ja populismi, EU:n laajuisen uuden talouslinjan määrittäminen ja energiajärjestelmän uudistaminen fossiilivapaaksi vaikuttavat suoraan tai välillisesti Suomeen.

”Keskeistä on se, että samalla kun päästöjä vähennetään, tavalliset kansalaiset pysyvät mukana muutoksessa.”

Istuva hallitus jatkoi työtä kiinteistöveron uudistamiseksi. Lain päivitys ei kuitenkaan valmistunut, liittyen osittain yleiseen kustannusten nousuun ja epävarmuuteen, joka vallitsi sen ympärillä, miten uudistus vaikuttaa kunkin verovelvollisen kukkaroon. Kiinteistöveron uudistus siis jatkunee tulevan hallituksen voimin. Silloin on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kiinteistöverotuksen periaatteet ovat ymmärrettäviä ja läpinäkyviä ja ettei kenenkään verovelvollisen maksutaakka kasva kohtuuttomasti.

Kotitalouksen taloudellinen kokonaiskuva on pidettävä mielessä: suomalaisen taloyhtiöväen kannalta energian, korjaamisen, ruoan ja liikkumisen kallistuessa on tärkeää pidättäytyä päätöksistä, jotka entisestään heikentävät kansalaisten maksukykyä.

Toinen taloyhtiöiden ja asumisen kannalta olennainen, mutta kesken jäänyt lakihanke on MRL-uudistus eli maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuus. Uudistus pilkottiin tällä hallituskaudella kahtia siten, että rakennuslaki tuotiin maaliin. Näin ollen maankäytön osuus jää tulevan eduskunnan työlistalle. Asumisen kannalta on totta kai tärkeää, että kaavoitus pysyy tonttikysynnän mukana. Samoin maanomistajalle tulisi säätää oikeus tehdä asemakaavoitusalue, joka käsitellään kunnan toimesta.

”Energian, korjaamisen, ruoan ja liikkumisen kallistuessa on tärkeää pidättäytyä päätöksistä, jotka entisestään heikentävät kansalaisten maksukykyä.”

Tulevaisuutta ennustettaessa en malta olla mainitsematta megatrendejä eli suuria pidemmän aikavälin kehityskulkuja. Jo mainittu ilmastonmuutos on yksi näistä: maailman talousfoorumin luokitteleekin epäonnistumisen ilmastotoimissa merkittävimmäksi globaaliksi riskiksi. Mitä enemmän ilmasto lämpenee, sitä kalliimmaksi siihen sopeutuminen tulee.

Nykyinen hallitus on aloittanut työn ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin varautumiseksi. Työ on kuitenkin vasta alkuvaiheissaan ja vaatii panostuksia tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Asuinrakennukset muodostavat keskeisimmän osan kansallisvarallisuudestamme, joten on huolehdittava siitä, että ne pysyvät asuinkelpoisina myös vaikeutuvissa sääoloissa.

Toinen taloyhtiöiden kannalta keskeinen megatrendi on väestön ikääntyminen ja osittain siitä johtuva työvoimapula. Ikääntymisen myötä myös tarpeet asumiselle muuttuvat, erityisesti tarve esteettömille ja itsenäistä asumista tukeville ratkaisuille kasvaa. Työvoimapula näkyy monella tapaa taloyhtiöiden arjessa: rakentajia, asentajia, suunnittelijoita ja isännöitsijöitä tarvitaan. Ilmanlämpöpumppu ei asenna itse itseään, eikä maalämpökaivoa porata talkoovoimin.

”Ilmanlämpöpumppu ei asenna itse itseään, eikä maalämpökaivoa porata talkoovoimin.”

Kolmas vaalikauteen vaikuttava megatrendi on maan sisäinen muuttoliike ja alueiden eriytyminen. Asuinrakennusten korjaustarpeen arvioidaan olevaan noin 7,8 miljardia vuodessa. Kaikkia asuinrakennuksia ei kuitenkaan tulla korjaamaan. Hypon arvion mukaan Suomessa on useita alueita, joissa 10—20 prosenttia korjaustarpeita omaavista asuinrakennuksista ei tulla korjaamaan käyttäjien puuttuessa. Muuttoliikenne suuntautuu myös jatkossa alueellisiin kasvukeskuksiin.

Alueellinen eriytyminen ja erinäiset taloudelliset vaikeudet huomioiden tulevan hallituksen tulee varautua siihen, että jatkossa yhä useampi taloyhtiö ajautuu maksuvaikeuksiin, ja jopa maksukyvyttömäksi.

Samalla rahoituksen saaminen on vaikeutunut: jopa pääkaupunkiseudulla on taloyhtiöitä, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta taloyhtiön korjauksiin ja perusparannuksiin. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin (syksy 2022) mukaan enintään yhden lainatarjouksen saaneiden taloyhtiöiden määrä on kasvanut nyt jo 44 prosenttiin. Vastaajista 5 prosenttia ei ollut saanut ainuttakaan rahoitustarjousta. Tilannetta helpottaisi nykyisellään toimimattoman asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainojen valtiontakausjärjestelmän korjaaminen.

Taloyhtiöiden ja asumisen kannalta on helppo paikantaa lisäksi joukko asioita, jotka kaipaavat viilaamista. Asunto-osakeyhtiölaki on jo monin paikoin vanhentunut ja tulisi päivittää. Samoin olisi tarvetta luoda selkeät pelisäännöt asuntojen lyhytaikaiselle majoitustoiminnalle (mm. AirBnB), ja ratkaista kaupunkiseutujen sähköpotkulautoihin liittyvät haasteet.

Se, nousevatko taloyhtiöiden kysymykset hallitusohjelmaan, on lopulta tulevan hallituksen käsissä. Syytä olisi, asuuhan taloyhtiöissä miltei kolme miljoonaa suomalaista.

Blogi on osa Kiinteistöliiton eduskuntavaalit 2023 -sarjaa. Kiinteistöliitto on suomalaisten taloyhtiöiden edunvalvoja. Kirjoituksissa nostetaan ja avataan suomalaisten taloyhtiöiden kannalta keskeisiä teemoja, joista päätetään eduskunnassa.

Ennakkoäänestys kotimaassa: 22.–28.3.2023
Ennakkoäänestys ulkomailla: 22.–25.3.2023
Vaalipäivä: 2.4.2023