Eduskuntavaalit 2023: Kohtuullisuuden hyve pätee myös vaalien jälkeiseen kiinteistöveroon

6.2.2023

Valtiovarainministeriö ilmoitti syyskuussa 2022, että pitkään valmisteltu kiinteistöveron uudistaminen siirtyy, eikä hallituksen esitystä arvostamislain uudistamiseksi annettu. Ministeriön tiedotteessa todettiin, että huomioiden asumisen kustannusten yleisen nousun, nykyisessä tilanteessa ei ole syytä antaa eduskunnalle uudistusesitystä, joka väistämättä lisäisi taloudellista epävarmuutta. Myös Kiinteistöliitto on esittänyt huolensa siitä, onko kiinteistöveron uudistuksen vaikutusarviointia tehty riittävissä määrin.

Mitä vaalien jälkeisen hallituksen ja eduskunnan tulisi tehdä kiinteistöverolle? Taloyhtiöiden ja muidenkin kiinteistöverovelvollisten kannalta on tärkeää, että kiinteistöverotus on tulevalla vaalikaudella ennakoitavaa ja kohtuullista.

Kiinteistöveron tuotto kasvanut erittäin nopeasti

Kiinteistöveron tuotossa rikottiin vuonna 2022 kahden miljardin euron raja. Vuodesta 2009 kiinteistöveron kokonaistuotto on kaksinkertaistunut. Nyt päättyvällä vaalikaudella kuntien kiinteistöverotuotot kasvoivat noin kolme prosenttia vuodessa, ilman merkittäviä uudistuksia.

Maksajien kannalta tarkastellen Kiinteistöliiton kaupunkivertailussa vanhan keskusta-alueen kerrostaloyhtiön rakennuksen kiinteistövero on vuodesta 2009 keskimäärin kaksinkertaistunut, ja tontin kiinteistöverokin noussut keskimäärin noin 35 prosenttia. Kunnasta toiseen vaihtelu on kuitenkin erittäin suurta, sillä kunnat ovat muutelleet veroprosenttejaan toisistaan huomattavasti poikkeavilla tavoilla viime vuosina.

Sote-uudistuksen jälkeen kuntien verotuotoista erittäin merkittävä osa siirtyi valtion kautta sote-alueille. Koska kiinteistövero pysyi uudistuksessa ennallaan, kiinteistöveron osuus kuntien verotuotoista noin kaksinkertaistui vuodelle 2023 aiempaan verrattuna (nyt noin 15 %). Kiinteistöveron polttavuus siten kasvoi merkittävästi sote-uudistuksen yhteydessä.

Kuntien näkymät poikkeavat merkittävästi toisistaan

Niissä kunnissa, joissa väestö ja talous kasvavat, kaavoitetaan runsaasti ja rakennetaan lisää asuntoja. Veropohjaa kasvattavat asuntorakentamisen lisäksi monilla alueilla erittäin suuret energiatuotantolaitosten investoinnit. Näissä kunnissa kiinteistöverotulot ovat kasvusuunnassa.

Sitten taas kunnissa, joissa on jopa negatiivinen väestökehitys ja vähäiset investoinnit, riskinä on se, että kunta yrittää tasapainottaa talouttaan myös ruuvaamalla kiinteistöveroruuvia kireämmäksi. Kiinteistönomistajan maksukyky on rajallinen. Eritoten, mikäli kiinteistön taloudellinen tuottokyky ja arvo on heikko.

Mitä kiinteistöveroa uudistettaessa tulee ottaa huomioon

Kiinteistöverouudistuksen jatko on mietittävä uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä. Mikäli uudistusta päätetään jatkaa, valtiovarainministeriön kevään 2022 lausuntokierroksen yhteydessä todetut kriittiset huomiot on syytä selvittää huolellisesti. Marinin hallituksen ohjelmassa ollut tavoite, ettei kiinteistöverouudistus saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa, on hyvä yleistavoite myös tulevan vaalikauden varalle.

Mikäli kiinteistöverouudistus toteutuu, on kohtuullista, että yksittäisen verovelvollisen kannalta vuosittainen kasvu olisi rajoitettu kymmeneen prosenttiin, ja mahdolliset suuremmat verotusarvojen nousut tasoitettaisiin viiden vuoden aikana. Kuntien paikallistaharkintavaltaa olisi lisättävä poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat. Lisäksi asuinrakennusten ja muiden kiinteistöjen yleiset kiinteistöveroprosentit on perusteltua erottaa toisistaan. Tällöin päättäjät voisivat rajata asumisen kiinteistöveron korotusten ulkopuolelle.

Kiinteistövero on kuntien kannalta hyvä veromuoto. Se on lähtökohdiltaan vakaa ja ennustettava, toisin kuin esimerkiksi yhteisövero. Maksajan kannalta veron vakaus on kuitenkin myös haaste, sillä verovelvollisen maksukyky ja talous vaihtelevat vuodesta toiseen. Tämäkin kannustaa pitämään kiinteistöveropohjaa laajana ja veron kireyttä kohtuullisena.  

Blogi on osa Kiinteistöliiton eduskuntavaalit 2023 -sarjaa. Kiinteistöliitto on suomalaisten taloyhtiöiden edunvalvoja. Kirjoituksissa nostetaan ja avataan suomalaisten taloyhtiöiden kannalta keskeisiä teemoja, joista päätetään eduskunnassa.

Ennakkoäänestys kotimaassa: 22.–28.3.2023
Ennakkoäänestys ulkomailla: 22.–25.3.2023
Vaalipäivä: 2.4.2023