Kiinteistöliitto pitää hallituksen korjausrakentamista kirittäviä toimia tarpeellisina
Julkaistu: 23.04.2026
Petteri Orpon hallitus päätti 22.4. päättyneessä kehysriihessä useista toimista, joilla edistetään korjausrakentamista Suomessa. Suomen Kiinteistöliitto pitää päätöksiä tervetulleina ja tarpeellisina. Korjausrakentamisen määrä on Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin ja tilastojen mukaan laskenut kolmena vuotena peräkkäin. Heikentynyt taloustilanne ja nousseet markkinakorot ovat nostaneet tummia pilviä vuoden 2026 korjausrakentamisen näkymiin. Samaan aikaan asuinrakennusten vuotuinen korjaustarve on yhdeksän miljardin luokkaa.
”Pidämme erittäin tärkeänä, että korjausrakentamisen arvo tunnistetaan päätöksenteossa. Korjaamalla ylläpidämme kansallisvarallisuuttamme, huolehdimme asumisterveydestä ja nostamme rakennuskannan tasoa, oli kyse sitten energiatehokkuudesta, esteettömyydestä tai vaikeutuviin sääolosuhteisiin varautumisesta”, toteaa Kiinteistöliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Janne Salakka.
”Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksen ehtojen korjaaminen helpottaa rahoituksen saamista, mikä on edellytys hankkeiden toteutumiselle. Hallitus esittää myös asuintalovarauksen tason korottamisen selvittämistä, mikä toteutuessaan helpottaisi taloyhtiöiden omatoimista hankkeisiin säästämistä. Mitä nopeammin taloyhtiöt saavat kaikki taloudellisen varautumisen keinot täysimääräisinä käyttöönsä, sitä nopeammin hankkeita myös etenee”, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaus on ollut olemassa vuodesta 2015 lähtien. Sen ehdot ovat olleet kuitenkin liian kireät, eikä sitä käytännössä ole hyödynnetty. Asuintalovarauksen tasoa on päivitetty viimeksi 1994, joten se on jäänyt inflaatiokehityksestä tuntuvasti jälkeen. Kiinteistöliitto on kiinnittänyt huomiota tarpeeseen päivittää molempia työkaluja jo pitkään.
Uusi tuki energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin
Lisäksi hallitus ohjaa tukea energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin ja korottaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää. Kotitalousvähennyksen ehtojen parantaminen lisää omakotitalojen ja asunto-osakeasukkaiden huoneistojen korjauksia.
”Asunto-osakeyhtiöille suunnattava 110 miljoonan euron määräaikainen energia-avustus madaltaa taloyhtiöiden kynnystä lähteä parantamaan energiatehokkuutta. Tärkeää olisi saada nopeasti tieto siitä, millä ehdoin ja mihin avustusta myönnetään, jotta vältetään mahdolliset häiriöt korjaustoiminnassa. Jotta tuki olisi mahdollisimman vaikuttava ja riittoisa, tulisi sitä kohdistaa energiatehokkuutta parantavien hankkeiden suunnitteluun. Huolellinen ja laadukas suunnittelu on jokaisen onnistuneen hankkeen taustalla”, toteaa Salakka.
Hallitus tekee myös muutoksia ensiasunnon ostajille suunnattuihin ASP-lainoihin.
”ASP-lainojen omavastuuosuuden madaltaminen kymmenestä viiteen prosenttiin sekä lainan enimmäispituuden pidentäminen helpottavat ensiasunnon hankintaa ja tukevat asuntokaupan elpymistä. Samalla lainan ottajan on muistettava, että myös lainan korkomenot kasvavat, mitä pidempi takaisinmaksuaika on. Kannatamme valtiontakauksen enimmäismäärän nostamista, joskin takausmaksun taso tulisi laskea nykyisestä 2,5 prosentista takaisin 1,5 prosenttiin. Nykyisellään takausmaksu on ylimitoitettu suhteessa toteutuneisiin takauskorvauksiin”, toteaa Kero.
Lisätietoja
Jukka Kero, pääekonomisti
0505480231
Janne Salakka, yhteiskuntasuhdepäällikkö
0405233964