Hoitovastikkeiden keskinousu kolme prosenttia vuonna 2025
Julkaistu: 18.06.2025
Suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden hoitovastikkeiden nousuvauhti on ollut tänä vuonna kahta edellisvuotta maltillisempaa. Kymmenen suurimman kaupungin kerrostaloissa keskimääräinen hoitovastike on noussut noin 2,3 prosenttia. Viime vuonna lukema oli 4,3 prosenttia, ja vuonna 2023 runsaat kahdeksan prosenttia.
Monen vuoden nopean kasvun jälkeen enemmistössä kaupunkeja kiinteistökustannusten nousu on hidastunut, ja taloyhtiöt ovat onnistuneet muutenkin tasapainottamaan talouttaan. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille kohdistetusta kyselystä, johon vastasi runsaat 5100 vastaajaa toukokuussa 2025.
Rivitalojen hoitovastikkeet nousseet kerrostaloja enemmän 2025
Kyselyn tuloksista nähdään, että taloyhtiöiden vastikekehitys on ollut aiempaa maltillisempaa. Kuitenkin kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat suuria. Hoitovastike noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia vuonna 2025. Rivitaloissakin nousuvauhti hidastui edellisvuosista.
Kerrostaloyhtiöissä suurimpien kaupunkien nopeinta hoitovastikkeen keskimääräistä nousua on Oulussa (+4,2 %) ja Tampereella (+3,8 %). Hitainta nousua suurimpien kaupunkien kerrostaloissa on Turussa (+0,8 %) ja Vantaalla (+1,4 %). Suurimpien kaupunkien ulkopuolella, riittävän havaintomäärän kaupungeissa, Järvenpäässä hoitovastikkeen keskimuutos on tänä vuonna noin kuusi prosenttia.
”Taloyhtiöiden vastikekehitys on linjassa kustannuksien muutoksia ja muuta markkinatietoa koskevien arvioidemme kanssa. Kuntakohtaisten verojen ja maksujen lisäksi taloyhtiöiden kustannuksiin vaikuttavat yksityisten palveluiden kustannus- ja hintakehitys sekä taloyhtiöiden rahankäyttö palveluihin ja ylläpitoon. Kuitenkin kuluvallekin vuodelle joissakin kunnissa tuli edelleen isoja korotuksia esimerkiksi kaukolämmön ja veden hintaan, mikä heijastuu myös hoitovastikkeisiin. Kustannusten hidastuva nousu on kaivattu tieto, sillä moneen vuoteen ensimmäistä kertaa tulokehitys yltää kerrostaloissa kustannusten nousuvauhtiin”, muistuttaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Yhä suurempi osa taloyhtiöistä katsoo taloustilanteensa olevan vakaa
Aiempaa maltillisempi kustannuskehitys näkyy monin tavoin taloyhtiön taloustilanteessa. Kyselyn perusteella jo 83 prosenttia ilmoitti taloyhtiönsä taloudellisen tilanteen olevan vakaa vastaushetkellä toukokuussa 2025. Osuus kasvoi edelleen edellisvuoteen verrattuna. Kaupunkikohtaista vaihtelua kuitenkin tänäkin vuonna on.
Suurimpien kaupunkien joukossa Jyväskylässä, Vantaalla ja Kuopiossa kerrostaloyhtiöiden taloustilanteet olivat vastaajien mukaan vakaimmat tänä keväällä. Tampereen ja Helsingin kohdalla arviot olivat kaikkein varovaisimpia, mutta niissäkin noin 80 prosenttia katsoi taloyhtiönsä taloustilanteensa olevan vakaan.
Taloyhtiöiden likviditeetin määrä pysynyt edellisvuoden tasolla
Kyselyn vastaajien taloyhtiöissä oli karkean arvion perusteella noin 3,5 kuukauden hoitovastikemäärää vastaava rahamäärä taloyhtiön tilillä vuoden 2024 lopulla. Lukema oli sama kuin vuotta aiemmin. Kaupunkikohtaisia eroja on tänäkin vuonna nähtävissä. Helsingissä, Espoossa ja Oulussa taloyhtiön hallussa oleva likviditeetti oli muuta maata pienempää.
Kyselyn vastaajien yhtiöissä 18 prosentilla on maksimissaan kuukauden puskuri tilillään. Helsinkiläisillä kerrostaloyhtiöillä osuus oli 23 prosenttia, ja Tampereella 21 prosenttia. Rivitaloyhtiöillä on keskimäärin hivenen kerrostaloja enemmän likvidejä varoja käytössään.
Vastikerästien määrässä edelleen jonkin verran kasvua
Vastanneissa taloyhtiöissä vastikerästit eivät olleet lisääntyneet, kun tarkastellaan rästejä yleisellä tasolla. Vastaajista 70 prosenttia ilmoitti, että vastikerästien määrä on pysynyt ennallaan viime aikoina. Vastikerästien pienentymisestä yhtiöissään raportoi tänä vuonna 15 prosenttia vastaajista, ja kasvusta 11 prosenttia vastaajista.
Kun vastaajilta kysyttiin euromääräistä arviota vastikerästeistä, havaittiin, että keskimääräinen vastikerästien määrä on noussut kerrostalojen kohdalla miltei 1400 euroon yhtiötä kohden, kun keväällä 2024 arvio samalla arviointitavalla laskettuna oli hieman alle 1300 euroa, ja keväällä 2023 noin 1100 euroa. Arvio on toteutettu samalla laskentatavalla kaikkina vuosina.
Neljännes yhtiöistä peri ylimääräisiä hoitovastikkeita ennen 2025 varsinaista yhtiökokousta
Peräti 85 prosenttia taloyhtiöistä oli päättänyt edellisessä varsinaisessa yhtiökokouksessa ylimääräisten vastike-erien valtuuksista hallitukselle. Lukema oli edelleen kohonnut edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla osuus oli jo 95 prosenttia, kun taas Länsi-Suomessa osuus oli 77 prosenttiin. Tyypillisin ylimääräisten erien valtuutettu määrä oli kaksi kappaletta, jonka osuus kohosi 70 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla kahden osuus oli yhä muita suurempi.
Vastaajien taloyhtiöissä 76 prosenttia ei ollut perinyt yhtään ylimääräistä vastike-erää viime vuoden varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Yhden ylimääräisen vastike-erän oli perinyt 14 prosenttia yhtiöistä, ja kaksi ylimääräistä erää kahdeksan prosenttia yhtiöistä.
Lisäksi ainoastaan alle viisi prosenttia oli järjestänyt ylimääräisen yhtiökokouksen hoitovastikkeiden takia edellisen varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.
”Osa taloyhtiöistä pitää kyselyn perusteella edelleen erittäin pientä kassaa. Tämä voi aiheuttaa akuutteja maksuhaasteita varsinkin yllättävien kulujen ilmaantuessa. Tällöin osakkaiden keskuudessa on tärkeää olla ymmärrys mahdollisten ylimääräisten vastikkeiden tarpeesta, jotta osakkaiden oma talous kestää mahdolliset lisämenot”, toteaa kyselyn tuloksista Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Lisätietoja medialle:
Pääekonomisti Jukka Kero, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6226
Talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen, juho.jarvinen@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6227
Kiinteistöliiton Taloyhtiöiden Hoitovastikekysely 2025
Kiinteistöliitto toteutti taloyhtiöiden talous- ja vastikeasioihin liittyvän kyselyn jäsentaloyhtiöiden vastuuhenkilöille 6. – 18.5.2025. Vastaajien kokonaismäärä oli 5134, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää.
Vastaajista 3297 oli hallituksen puheenjohtajia, 1518 hallituksen muita jäseniä, ja 184 isännöitsijöitä. Kysely toteutettiin sähköpostikutsun kautta nettikyselynä.