Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri, syksy 2024: Taloyhtiöiden korjaaminen kasvun kynnyksellä
Julkaistu: 05.11.2024
Taloyhtiöiden korjausrakentamisen laskusuhdanne näyttää tulleen käännepisteeseen, josta korjausrakentaminen voi ponnistaa uuteen nousuun. Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrin mukaan korjausrakentamista kasvattaneiden ja supistaneiden osuus oli syys-lokakuussa yhtä suuri, noin 29 prosenttia. Barometrin tulosten mukaan korjaamisen kasvuvirettä on eniten pk-seudulla sekä Pohjois-Suomessa ja Länsi-Suomessa.
Korjaushankkeiden putkessa olevien taloyhtiöiden määrä on edellisvuoden kaltainen vuonna 2024. Vastaushetkellä 35 prosentilla taloyhtiöitä oli hanke menossa tai hanke oli juuri päättynyt.
Korjaamista edellisvuoden verran 2024 – Aiempaa paremmat odotukset tulevasta vuodesta
Barometrin tulosten perusteella taloyhtiöiden korjaukset voivat yltää lähelle edellisvuoden tasoa vuonna 2024. Arvio on nyt syksyllä hieman keväistä parempi. Barometrissa laskettava vastausvuoden Ilmapuntarin saldolukema nousi nollaan kevään pienestä miinuksesta. Pääkaupunkiseudulla sekä Pohjois- ja Länsi-Suomessa saldoluvut olivat lievästi plussan puolella, mutta Itä-Suomessa ja Pk-seudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa pysyttiin edelleen miinusmerkkisissä lukemissa. Koko Suomessa sekä aiempaa suuremmasta että pienemmästä korjausrakentamisen määrästä raportoi molempia 29 prosenttia kyselyn vastaajista.
Vuodelle 2025 vastaajista 28 prosenttia odottaa tässä vaiheessa kasvavaa korjaamista, kun supistumista odottavia oli 29 prosenttia, jolloin saldolukema on -1. Ensi vuoden saldoluvut ovat hieman plussan puolella pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa.
”Korkojen tuntuva lasku ja rakennuskustannusten hienoinen lasku sekä korjauspalveluiden parantunut saatavuus tukevat korjausrakentamisen kasvuodotuksia. Sen sijaan Suomen talouden tahmea kehitys, työmarkkinoiden heikko kehitys ja yleinen epävarmuus hillitsevät korjausrakentamisenkin kasvun käynnistymistä”, arvioi barometrin tuloksia Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Putkistokorjaukset paalupaikalla vuoden 2024 korjauksissa, lämmitysjärjestelmä-hankkeet pysyneet akuutteina
Kerrostaloissa hankkeiden kärjessä ovat tänä vuonna tukevasti vesi- ja viemärijärjestelmät, joita ilmoitti miltei 10 prosenttia kaikista vastaajista tälle vuodelle. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita olivat vesikaton, julkisivujen ja lämmitysjärjestelmään kohdistuneet hankkeet.
”Lämmitysjärjestelmiin kohdistuvia hankkeita on taloyhtiöissä edelleen paljon, ja yksi merkittävä syy taustalla on se, että kaukolämpö on kallistunut suuresti viimeisen kahden vuoden aikana monessa kaupungissa”, toteaa Jukka Kero.
Myös rivitaloissa putkistot nousivat kärkeen tämän vuoden korjauksissa. Näitä korjauksia ilmoitti runsaat kahdeksan prosenttia kaikista vastaajista. Vesikaton, piharakenteiden ja salaojien sekä julkisivujen hankkeita oli miltei yhtä paljon. Sähköauton latausjärjestelmien hankkeita ilmoitti 6,5 prosenttia vastaajista.
Taloyhtiöt ovat barometrin tulosten perusteella saaneet tarjouksia edelleen hieman aiempaa paremmin. Tilanne kuitenkin vaihtelee selvästi hankkeesta ja paikkakunnasta toiseen.
Sähköautojen lataushankkeita tulossa edelleen paljon lähivuosina
Sähköautojen latauspisteet ovat alkavallakin viisivuotiskaudella selkeästi yleisin kerrostaloyhtiön ylläpito- tai korjaushanke, noin 32 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Osuus on edelleen hivenen pienentynyt, koska hankkeita on ollut paljon jo monta vuotta taloyhtiöissä. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita kerrostaloissa ovat vesikaton ja julkisivujen hankkeet, joita on listoilla miltei joka viidennellä yhtiöllä. Myös lukitusjärjestelmien uudistaminen ja putkistokorjaukset ovat erittäin yleisiä, noin joka kuudennen kerrostaloyhtiön merkatessa tämän rakennusosan lähivuosien hankkeekseen.
Rivitaloyhtiöissäkin sähköautojen latauspaikat ovat edelleen kärjessä, 31 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Joka neljäs vastaaja ilmoitti hanketarpeita ikkunoihin ja ulko-oviin. Vesikattoa, putkistoja sekä piharakenteita ja salaojia koskevia hankkeita ilmoitti olevan lähivuosina noin joka viides rivitaloyhtiö.
Lainaehtojen odotukset paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen
Taloyhtiöiden korjauslainojen saaminen näyttää barometrin tulosten perusteella pysyneen lähellä edellisten barometrien kaltaisena. Yleinen arvio rahoituksen saamisesta on heikentynyt hieman aiempaa vähemmän, mutta lainan saantimäärissä tulokset osoittivat viime kevättä ja syksyä 2023 pienempiä saatavuuksia. Korkeintaan yhden lainatarjouksen saaneiden osuus oli nyt 35 prosenttia. Vastaajista 1,3 prosenttia ei ollut saanut ainuttakaan rahoitustarjousta.
Sen sijaan rahoituksen ehtojen kehityksessä tapahtui kevään jälkeen iso muutos. Nämä odotukset olivat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 mittauksen aloituksen. Nyt vain 25 % vastaajista odottaa heikentyviä lainaehtoja, kun taas parantuvia ehtoja jo 29 % vastaajista (saldoluku nyt +3 vs. -22 / Kevät 2024 ja -58 / Syksy 2023).
”Taloyhtiöiden vastuuhenkilöiden arviot lainaehtojen muutoksesta kohti parempaa heijastellevat voimakkaasti korkotason ripeää laskemista viimeisen vuoden aikana. On kuitenkin myös muistettava se, että taloyhtiöiden korjausrakentaminen on ollut parin vuoden ajan 2020-luvun alkua vähäisempää, samalla kun aiempi lainakanta on voinut huveta, lainanoton edellytykset korjauksia valmistelleilla taloyhtiöillä ovat monesti selvästi parantuneet”, arvioi rahoitustilannetta Jukka Kero.
Korjausrakentamisbarometri, syksy 2024
Lisätietoja medialle:
Pääekonomisti Jukka Kero, jukka.kero@kiinteistoliitto.fi, (09) 1667 6226
Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri, syksy 2024
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden Korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2024 Korjausrakentamisbarometri tavoitti 4074 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto lämpimästi kiittää!
Vastaajista 3833 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 241 isännöitsijää tai muita taloyhtiöiden edustajia. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.9. – 13.10.2024. Kyselyssä raportoidut ns. saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta.