Energiatehokkuutta parantava korjaushanke on syytä suunnitella huolellisesti
Julkaistu: 08.10.2024
Energia-asiat ovat taloyhtiöissä ajankohtaisia syksyisin, kun asunnoissa kaivataan lisää lämpöä, ja katse kääntyy lämmityksestä aiheutuviin kustannuksiin. Lämmitys onkin taloyhtiön menoeristä suurin, noin 20-30 prosenttia hoitokuluista. Jos taloyhtiön johto on kaavaillut energiatehokkuutta parantavaa korjaushanketta esimerkiksi ensi kesälle, nyt on oikea aika käynnistää hanketta koskeva päätöksenteko.
Taloyhtiön energiatehokkuutta on mahdollista parantaa myös suhteellisen pienillä toimilla, kuten pitämällä huolta nykyisen lämmitysjärjestelmän oikeasta toiminnasta ja sopivista säädöistä. Näin varmistetaan sopivat huoneilman lämpötilat asuinnoissa lämmityskaudella.
”Paras hetki lämmitysjärjestelmän huolto- ja kunnossapitotoimille olisi jo ennen kuin syksyllä aloitetaan lämmitys. Lämmitysjärjestelmän toimintaa on seurattava läpi lämmityskauden, ja tarvittaessa muutettava järjestelmän säätöjä asuntojen tavoitelämpötilan saavuttamiseksi”, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Korjaushankkeen suunnitteluun varattava aikaa
Korjaushankkeen suunnittelu tarjouspyyntöineen vie aikaa, ja sen vuoksi ensi kesän korjaushankkeen valmistelu on syytä käynnistää nyt. Asian valmistelu ja kilpailuttaminen kuuluu taloyhtiön hallituksen työhön.
”Kun suunnitelmat ja tarjoukset on saatu, hallitus vie näiden pohjalta laatimansa esityksen toteutuksesta ja toteuttajasta yhtiökokouksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Samalla päätetään hankkeen rahoituksesta”, sanoo Kiinteistöliiton lakiasiantuntija Tapio Haltia.
Ensin tunnettava taloyhtiön energiankäyttö
Onnistuneen ja energiatehokkaan korjaushankkeen kivijalka on oman taloyhtiön tunteminen, jotta tunnistetaan aito tarve korjaukselle ja voidaan asettaa tavoitteet hankkeelle. Tyypillisesti korjaushankkeen käynnistämisen taustalla on taloyhtiön tekninen kunto tai esimerkiksi halu alentaa energiakustannuksia. Energiatehokkuuden kannalta on tärkeää tietää, millaista oman taloyhtiön energiankäyttö on. Tätä varten jokaisessa taloyhtiössä tulisi olla käytössä aktiivinen kulutusseuranta, ja nykyisten järjestelmien tulisi toimia parhaalla mahdollisella tavalla.
”Energiatehokkaan korjaushankkeen kulmakivi ja tehokkain keino hallita riskejä on puolueettoman asiantuntijan tekemä hankesuunnittelu, jossa vertaillaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia, mukaan lukien taloudellinen kannattavuus”, Petri Pylsy sanoo.
Hankesuunnittelun pitää tarjota ymmärrettäviä tietoja osakkaiden päätöksenteon tueksi. Osana hankesuunnittelua on jo suunniteltava ja päätettävä, miten toteutettavan ratkaisun toimivuutta seurataan ja miten uudet ratkaisut otetaan osaksi taloyhtiön ylläpitoa. Käytännössä toimivuuden varmistaminen tarkoittaa tavoitteista päättämistä, tarvittavien mittausten suunnittelua ja toteuttamista sekä tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja poikkeamiin puuttumista. Erityisen tärkeää toimivuuden varmentaminen ja seuranta on esimerkiksi erilaisissa lämpöpumppuhankkeissa.
Petri Pylsy muistuttaa, että taloyhtiön energiatehokkuutta voidaan parantaa käytännössä lähes kaikkien korjaushankkeiden yhteydessä. Esimerkiksi ison putkiremontin yhteydessä voidaan pohtia lämmöntalteenoton toteuttamista poistoilmasta, ja tällä pystyttäisiin alentamaan taloyhtiön lämmityskustannuksia.
Lisätiedot medialle:
Tapio Haltia, lakiasiantuntija
Petri Pylsy, johtava asiantuntija (energia- ja ilmastoasiat)
Kiinteistöliitto
puh. 09 1667 6361