× Kiinteistöliiton toimisto ja kaikki neuvonnat ovat kiinni to–pe 25.–26.4. Tarkista oman paikallisyhdistyksesi palvelujen aukiolo yhdistyksen sivuilta. Palvelemme normaalisti taas maanantaina 29.4.
× Kiinteistöliiton toimisto ja kaikki neuvonnat ovat kiinni to–pe 25.–26.4. Tarkista oman paikallisyhdistyksesi palvelujen aukiolo yhdistyksen sivuilta. Palvelemme normaalisti taas maanantaina 29.4.
Kiinteistöliitto: Valtiovarainministeriön budjettiesitys vaatii korjaamista

Kiinteistöliitto: Valtiovarainministeriön budjettiesitys vaatii korjaamista

Julkaistu: 01.09.2023

Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että valtiovarainministeriön budjettiesitystä vuodelle 2024 korjataan budjettiriihessä asumisen menojen nousun estämiseksi ja asuntojen korjausrakentamisen edistämiseksi. Kiinteistöliitto esittää huolensa, että osa valtiovarainministeriön esityksistä nostaisi asumisen kustannuksia. Lisäksi talousarviossa tulisi huomioida paremmin kotien korjaaminen. Julkisesti tuettavan asuntotuotannon avulla tulee tasoittaa asuntorakentamisen suhdannevaihteluita.

Kiinteistöveron korotusesitys peruttava 

Kiinteistöliiton Pellervon taloustutkimuksella teettämä Asumismenot 2023 -selvitys osoittaa, että asumismenot jatkavat voimakasta kasvua. Kotitalouksien käytettävistä olevista tuloista keskimäärin jo kolmasosa käytetään asumiseen. Asumismenot ovat nousseet vuodesta 2019 lähtien jo 20 prosenttia ostovoiman vahvistuessa samassa ajassa vain 12 prosenttia. 

Suunnitelma kiristää kiinteistöverotusta nostamalla veron alarajaa maapohjan osalta tarkoittaa tuntuvaa korotusta kiinteistöveroon suurimmassa osassa Suomen kuntia. Noin 4,1 miljoonaa suomalaista asuu niissä kunnissa, joita kiinteistöveron alarajan nosto koskettaa. Kiinteistöliiton mielestä asumismenoja lisäävistä päätöksistä tulee pidättäytyä tilanteessa, jossa menot nousevat joka tapauksessa. Omistusasumisen menot ovat nousseet tuntuvasti vuokra-asumisen menoja nopeammin. Noin 70 prosenttia suomalaisista asuu omistamassaan kodissa, joten omistusasumiseen kohdistuvat menolisäykset tuntuvat laajalti. 

Kotien korjaamisen tukemista jatkettava 

Asuinrakennusten energiatehokkuuskorjaukset ovat pääsemässä hyvään vauhtiin. Kiinteistöliitto pitää huonona säästökeinona leikata valtaosa energiantehokkuuden parantamista edistävistä avustuksista. 

Asuinrakennusten korjaustarve on yhdeksän miljardia euroa, ja tarve kasva edelleen rakennuskannan ikääntyessä. Asunto-osakeyhtiöille tarkoitetut energia- ja latausinfra-avustukset päättyvät tänä vuonna. Kiinteistöliiton mielestä näiden avustuksien myöntämistä tulisi jatkaa. Mikäli asunto-osakeyhtiöille myönnettävien avustuksien määrää vähennetään, tulee jäljelle jäävät avustukset suunnata peruskorjausten suunnitteluun. 

Kiinteistöliitto pitää hyvänä, että asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausvaltuus säilyy 100 miljoonassa eurossa. Jotta takauksella olisi korjaustoimintaa edistävä vaikutus, tulee takausehdot uudistaa toimiviksi. Nykyehdoilla takausta tarvitsevat asunto-osakeyhtiöt eivät käytännössä voi takausta hyödyntää. Mikäli valtiontakauksen ehtoja ei korjata, takaus jää hyödyntämättä, eikä edistä asuinrakennusten korjauksien toteutumista. 

Hallituksen tulee antaa esitys asuintalovarauksen tason päivittämiseksi vastaamaan korjausrakentamisen kustannuskehitystä. Asuintalovaraus on asuinrakennuksia omistaville yhteisöille tarkoitettu varaus. Se mahdollistaa yhteisöjen oman taloudellisen ennakkovarautumisen tulevia korjaushankkeita varten ilman, että kerrytettyjä varoja verotetaan ennen korjaushankkeeseen ryhtymistä. Asuintalovarausta ei ole päivitetty sitten vuoden 1991, ja se on jäänyt korjausrakentamisen kustannuksista jälkeen 85 prosenttia. 

Kotien peruskorjausten edistäminen on tapa huolehtia kansallisvarallisuudesta, pidentää rakennusten käyttöikää, lisätä asuinmukavuutta ja parantaa rakennusten energiatehokkuutta. 

Rakentamisen pudotusta jarrutettava 

Valtion asuntorahastosta maksettavien tukien määrä on nopeassa kasvussa johtuen mm. korkotukilainojen kannan kasvusta ja korkotason noususta, mikä luo paineen säästää rahastosta maksettavissa valtion uusissa tuissa.  

Säästöillä ja tukiehtomuutoksilla on huomattavia vaikutuksia ARA-uustuotannossa uusien hankkeiden käynnistämiseen. Esimerkiksi otetaan käyttöön uusi korkotukilainojen takausmaksu, erityisryhmien asuntojen avustusmäärää leikataan 120 miljoonasta eurosta 43 miljoonaan euroon, ja valtion korkotuki uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen lopetetaan. Ara on jo antanut ehdollisia varauksia uusille asumisoikeuskohteille, joiden rakentamisen olisi tarkoitus käynnistyä vuoden 2024 aikana. Kiinteistöliitto katsoo, että muutokset tapahtuvat nopeasti, eikä niihin ole voinut varautua. 

Tänä vuonna ja ensi vuoden alkupuolella valmistuu vielä historiallisen runsaasti uusia asuntoja. Kun uusia vapaarahoitteisia asuinrakennushankkeita ei juuri käynnistetä, tulee uusien asuntojen tarjonta supistumaan voimakkaasti vuoden 2024 kuluessa. Valtion tukimuodoilla tulee tasoittaa rakentamisen suhdannevaihteluita. Rakentamista uhkaavan pudotuksen hidastamiseksi tulee varmistaa, että ARA-rakennuttamisessa hyödynnetään täysimääräisesti tälle vuodelle varatut 1,9 miljardin euron korkotukilainavaltuudet. Samoin erilaiset korjausavustukset tulee käyttää viimeistä euroa myöten. Tältä vuodelta mahdollisesti käyttämättä jäävät korkotuki- ja avustusvaltuudet tulee siirtää vuodelle 2024. 

Lisätiedot:

Harri Hiltunen, toimitusjohtaja

Kiinteistöliitto

puh. 050 551 1295

Haku

Kirjoita hakukenttään hakusana tai sen osa. Älä käytä jokerimerkkejä. Tällöin haku etsii kaikki mahdolliset osumat, joista löytyy käyttämäsi kirjainyhdistelmä. Esimerkiksi Tupakointi tai tupak toimivat molemmat hakusanoina.