Osakkaiden maksuvaikeudet ja mahdollisuudet puuttua niihin
Monissa taloyhtiöissä törmätään nykyään samaan ongelmaan: osakkailla on yhä useammin vaikeuksia selvitä yhtiövastikkeista. Taustalla voi olla useita syitä, kuten korkojen nousu, energiakriisi ja yleisesti heikentynyt taloustilanne tai osakkaan henkilökohtaiset syyt, kuten työttömyys tai sairaus. Yksittäinen maksamatta jäänyt yhtiövastike ei välttämättä horjuta taloyhtiön taloutta, mutta jos rästit kasvavat suuriksi, voi tilanne kärjistyä nopeasti. Koska vastikkeet ovat yhtiön tärkein tulonlähde, maksuvaikeudet voivat johtaa siihen, että laskut joudutaan ensivaiheessa maksamaan muiden osakkaiden kukkarosta esimerkiksi perimällä ylimääräisiä vastikkeita.
Mitä yhtiön hallitus voi siis tehdä, kun osakkaan maksukyky pettää?
1. Vapaaehtoinen perintä
Kun hallitus havaitsee vastikerästejä, on tärkeää reagoida heti. Ensimmäinen toimenpide on usein vapaaehtoinen perintä maksumuistutuksineen, jossa pyritään saamaan maksusuoritus hoidettua vapaaehtoisesti ilman oikeudenkäyntiä. Yhtiö voi hoitaa perinnän itse tai käyttää apuna perintätoimistoa. Menettelyssä noudatetaan perintälakia ja hyvää perintätapaa.
2. Maksusuunnitelma
Hallitus voi myös tapauskohtaisesti harkita maksusuunnitelman tekoa, jos vastikerästi ei ole merkittävä. Ja silloinkin vain, jos suunnitelman teko olisi yhtiön edun mukaista ja takaisinmaksuaika riittävän lyhyt. Järjestelyjen edellytykseksi on asetettava, että osakas pysyy sovitussa maksusuunnitelmassa. Sopimukseen kannattaa ottaa ehto, jonka mukaan yhtiöllä on oikeus irtaantua sopimuksesta, jos maksusuunnitelmaa ei noudateta.
3. Oikeudellinen perintä
Jos vapaaehtoinen perintä ei auta ja rästit kasvavat, seuraava askel on usein oikeudellinen perintä. Käytännössä tämä tarkoittaa haastehakemuksen tekemistä käräjäoikeuteen.
Jos saatavaa ei saadusta tuomiosta huolimatta makseta, yhtiö voi toimittaa tuomion ulosottoon täytäntöönpanoa (ulosmittausta) varten. Jos velallisella on omaisuutta, ulosottomies voi ulosmitata velkasumman esimerkiksi velallisen palkasta tai muusta omaisuudesta. Velkomustuomiosta ei kuitenkaan ole käytännön hyötyä, mikäli velallinen on varaton. Yhtiön kannattaa siten selvittää velallisen luottotiedot ja ulosottorekisterin tiedot perinnän kannattavuuden varmistamiseksi ennen perintään ryhtymistä.
4. Hallintaanotto
Vaihtoehtoisesti yhtiö voi myös ottaa huoneiston hallintaansa, kun vastikerästejä on päässyt kertymään noin 3-4 kk ajalta. On hyvä huomata, että vastikerästien perimistä voidaan edelleen hallintaanoton rinnalla jatkaa esimerkiksi ulosoton kautta. Asiassa voidaan toki edetä myös ainoastaan hallintaanottoon turvautuen, aina tapauskohtaisesti harkiten.
Hallintaanotolla tarkoitetaan menettelyä, jossa yhtiö ottaa yhtiökokouksen päätöksellä, tietyillä laissa mainituilla perusteilla huoneiston hallintaansa enintään kolmen vuoden ajaksi, mikäli osakas ei korjaa menettelyään varoituksen saatuaan. Tämän jälkeen huoneisto vuokrataan ulkopuoliselle henkilölle ja vuokratuloilla katetaan muun muassa maksamatta jääneet yhtiövastikkeet ja menettelystä aiheutuneet kulut. Hallintaanotto ei vaikuta osakkaan omistusoikeuteen, joten osakas voi milloin tahansa prosessin aikana halutessaan myydä asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet. Osakas saa hallintaanottomenettelyn päätyttyä huoneiston takaisin hallintaansa.
5. Vielä muuta - mitä?
Kaikissa tilanteissa velkaantumista ei saada pysäytettyä velkomuskanteella, eikä hallintaanotto aina ole mahdollinen esimerkiksi vuokramarkkinan puuttuessa. Tällöin ratkaisua joudutaan etsimään muilla keinoilla.
Tule kuulemaan lisää aiheesta Kiinteistömessuille 9.10.2025, jossa käymme tarkemmin läpi perintää, hallintaanottoa ja taloyhtiöiden muita ratkaisukeinoja puuttua osakkaiden maksuvaikeuksiin.
