Kiinteistövero ei saa nousta kohtuuttomasti

Kiinteistöverotuksesta on muodostunut uusi varallisuusvero. Kiinteistöveron kertymä on kasvanut vuodesta 2010 noin 75 prosenttia, ja vuodesta 2019 noin 10 prosenttia. Kiinteistöveron tuotto on siten kasvanut 2019 alkaneella hallituskaudella noin kolme prosenttia vuodessa, ilman merkittäviä muutoksia kiinteistöveroperusteissa. Vilkas rakentaminen on kasvattanut veron tuottoa.

Kiinteistöverotusta mahdollisesti uudistettaessa on varmistettava, että kenenkään verovelvollisen vero nouse kohtuuttomasti. Vuosikohtainen maksimimuutos tulee rajata korkeintaan 10 prosenttiin ja muutosten rajoituksen tulisi kestää vähintään viisi vuotta.

Kiinteistöverotuksen tulee olla läpinäkyvää ja perustua yksinkertaisiin periaatteisiin. Kuntien päätösvaltaa kiinteistöverotuksessa tulee lisätä poistamalla kiinteistöveroprosenttien alarajat. Yleisessä kiinteistöverossa (maapohja) tulee asunto- ja muiden kiinteistöjen kiinteistöveroprosentti voida määrätä erikseen.

Muita asumisen veroja

Kotitalousvähennystä on uudistettava siten, että asunto-osakeyhtiön osakas voi saada omassa käytössä olevan asunnon kohdalla vähennyksen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista (kuten nykyään omakotitalojen omistaja). Vähennyksen 100 euron suuruinen omavastuu tulee poistaa.

Kotitalousvähennys kannustaa yksityishenkilöitä ostamaan palveluita oman asunnon kunnossapitoon ja perusparannuksiin. Vähennys edistää markkinaehtoista palveluiden tarjontaa, vahvistaa työllisyyttä ja karsii harmaata taloutta.

Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotuksen rajaa tulee korottaa nykyisestä 50 000 eurosta 60 000 euroon. Viimeksi rajaa on korotettu vuonna 2011. Kustannuskehityksen ohella muutosta voidaan perustella hyvän kiinteistönpitotavan noudattamistarpeella ja vanhenevan väestön erityishaasteella