Lupaviranomainen jarruttaa tarpeettomasti maalämpöön siirtymistä pohjavesialueilla
Julkaistu: 19.03.2025
Maalämpö on viime vuosina nostanut suosiotaan myös taloyhtiöiden lämmönlähteenä. Moni taloyhtiö on päätynyt ratkaisuun kustannussyistä, mutta maalämpö voi olla myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin paikkakunnalla tarjolla oleva kaukolämpö. Pohjavesialueilla maalämpöön siirtyminen kuitenkin käytännössä pysähtyy lupaviranomaisen tulkintaan siitä, ettei pohjavesialueille tule porata energiakaivoja ollenkaan. Suomessa sijaitsee noin 5000 pohjavesialuetta.
Energiakaivon poraaminen vaatii aina rakentamisluvan. Ympäristönäkökohtien huomioiminen on erityisen tärkeää silloin, kun rakennus sijaitsee pohjavesialueella. Lain mukaan maalämpökaivojen poraaminen on sallittua myös pohjavesialueella, mutta kuntien lupakäytännöt poikkeavat toisistaan, eivätkä rakennusten omistajat eri puolilla maata tule nykytilanteessa kohdelluiksi yhdenvertaisella tavalla.
”Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ohjaavat päätöksenteon aluehallintovirastoille, ja käytäntö on johtanut siihen, ettei pohjavesialueilla tapauksesta riippumatta myönnetä lupaa energiakaivojen poraamiseen. Tämä ei ole lainsäädännön hengen mukaista”, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Pylsy katsoo, että arvion pitäisi perustua aina tapauskohtaiseen tilanteeseen ja tutkittuun tietoon.
”Asiaa pitäisi tarkastella tapauskohtaisesti todellisten riskien ja haittojen kautta. Jos energiakaivojen asennus ja käyttö ei lisää nykyisen maankäytön aiheuttamaa riskiä, tulee lupa myöntää myös pohjavesialueella”, Pylsy sanoo.
Pohjaveden laadusta pidettävä hyvää huolta
Lähtökohtana energiakaivojen poraamiselle Kiinteistöliitto pitää sitä, että pohjavedelle ja sen laadulle ei saa aiheutua haittaa. Asiaa on selvittänyt esimerkiksi Geologian tutkimuskeskus GTK, jonka tutkimusraportissa vuodelta 2021 todetaan, että energiakaivot ja niiden poraaminen eivät muodosta hallitsematonta ympäristöriskiä, kun asiat suunnitellaan huolellisesti ja hyödynnetään päätöksissä ympäristöministeriön energiakaivo-opasta. Oppaassa suositellaan varotoimena mm. 500 metrin suojaetäisyyttä energiakaivojen ja pohjavedenottamon väliin.
”Pohjavesialueille porattaviin energiakaivoihin on syytä tehdä aina riskienhallintasuunnitelma ja valvoa sen toteuttamista. Aiheesta tarvitaan lisää koulutusta ja eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa. Hankkeita koskevien lupapäätösten pitää pohjautua aina tutkittuun tietoon mielipiteiden sijaan, ja kategorisista kielloista on luovuttava”, Petri Pylsy toteaa.
Lisätiedot:
Petri Pylsy, johtava asiantuntija (energia ja ilmasto)
Kiinteistöliitto
puh. 09 1667 6225